Ratkaisukeskeinen psykoterapia eroaa monista terapiamuodoista mm. voimavarakeskeisyydellään. Tässä artikkelissa avaamme:
- Mitä on ratkaisukeskeinen psykoterapia
- Millainen ihmiskuva on terapiasuuntauksen taustalla
- Miksi ratkaisukeskeinen psykoterapia on kustannustehokas terapiamuoto
- Kenelle ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii
Mitä on ratkaisukeskeinen psykoterapia?
Ratkaisukeskeisyys sanana on läpikäynyt inflaation viime aikoina. Kuten mikä tahansa kaupallistamisen mankelin läpi ajettu ”uutuus”, ratkaisukeskeisyyttä löytyy nyt niin valmentamisesta, johtamisesta kuin itsensä kehittämisen oppaista.
Hypestä ja nimestään huolimatta ratkaisukeskeinen psykoterapia on kuitenkin suomalaiseen käytännön- & maanläheiseen mentaliteettiin hyvin sopiva matalan kynnyksen terapiamuoto.
Ja lopulta siinä on melko vähän kyse ratkaisujen löytämisestä tai antamisesta.
Sen sijaan aktiivisella keskustelulla ja näkökulmien muuttamisella pyritään saamaan aikaan pienen pieniä muutoksia arjessa, joiden avulla voidaan huomata, ettei ongelma lopulta tarvinnutkaan monimutkaista määrittelyä ja ratkaisua – se tarvitsi uudenlaisen suhtautumistavan.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia (ratkes) on käytännönläheinen ja turvallinen tapa tutustua itseensä.
Siihen osallistuakseen ei tarvitse tunnistaa tarkkaa ongelmaa tai tavoitetta. Riittää, että haluaa liikkua epämääräisen ahdistuksenkin keskellä kohti parempaa elämää.
Millainen ihmiskuva on terapiatyön taustalla?
Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa todellisuuden – ja sen myötä valtaosan koetuista ongelmista – nähdään rakentuvan vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin niissä sosiaalisissa systeemeissä, joita kutsumme esimerkiksi kulttuuriksi, kansalaisuudeksi, yhteisöksi ja perheeksi.
Nämä psykososiaaliset ongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Onko esimerkiksi mielekästä – tai edes mahdollista – selvittää, mikä kaikki on vaikuttanut siihen, millaisena näet itsesi, kun katsot peiliin?
Esimerkiksi yleisesti koetun kehonhäpeän taustalla voi olla muilta saatua, vuosikymmeniä jatkunutta kommentointia, vihjailua ja huolimattomia heittoja omaa ulkonäköä kohtaan; moneen kertaan muuttuneet yleiset kauneusihanteet, terveysbuumit ja laihdutustrendit; sosiaalinen media, sen filtterit, tekoälyvaikuttajat ja trollit; elämänmuutosten mukanaan tuomat identiteettikriisit, ja ennen kaikkea tapa, jolla on oppinut puhumaan itselleen.
Ratkesissa mitään näistä ei sivuuteta. On tärkeää, että jokainen saa etsiä ja käsitellä haasteiden juuria niin kauan kuin kokee sen itselleen tarpeelliseksi.
Tavoitteena ei kuitenkaan ole löytää ongelmien tarkkoja alkulähteitä. Niitä ei usein edes uskota olevan mahdollista löytää, ja vaikka olisikin, miten voimme muuttaa jotain, joka on jo tapahtunut?
Sen sijaan, että lähdettäisiin purkamaan auki koko menneisyys ja jokainen itsetuntoon vaikuttanut kolhu elämän varrella, myös menneisyyttä pohtiessa tarkastellaan tätä hetkeä ja tulevaa.
Miten olen päässyt tähän hetkeen? Millaiset asiat ovat auttaneet jaksamaan? Mikä nyt on hyvin? Miltä elämä näyttää ja tuntuu, kun tätä ongelmaa ei enää ole? Millaisin askelin sinne pääsee?
Ratkaisukeskeinen psykoterapia näkee jokaisen ihmisen yksilönä, jota ei ole mielekästä luokitella teoreettisiin raameihin.
Psykoterapeutin teoriatuntemuksen sijaan edetään asiakas edellä, ja terapeutin ohjauksella ihminen itse pyrkii löytämään omat vahvuutensa ja toimivimmat tavat rakentaa sellaista elämää, jota on itselle mielekästä elää.
Miksi puhutaan kustannustehokkuudesta?
Ratkaisukeskeisen psykoterapian päämäärä on se, että terapeutti tekee itsensä tarpeettomaksi.
Käytännössä siis ”terapeutin sohvalla” laitetaan alulle pieniä ketjureaktioita, joita asiakas jalkauttaa arkeensa. Ongelmat ratkaisee tekemisen kautta ihminen itse sen sijaan, että terapeutti etsisi niihin valmiit vastaukset ja toimintamallit, ”jotka yleensä toimivat”.
Ratkesissa uskotaan, että arjessa ja ajattelussa tapahtuva pienikin muutos on riittävä, koska sen ajatellaan synnyttävän lumipalloefektin.
Yksilötapaamisissa aikaansaatu muutos voi olla niinkin pieni asia kuin, että lähtiessä on hieman parempi olo kuin paikalle tullessa. Kun pienikin asia loksahtaa kohdilleen eri tavalla kuin ennen, se voi synnyttää ketjureaktion, joka muuttaa muita toimintamalleja – tai ainakin antaa toivoa, että muutos on mahdollinen.
Tämä ajatusmaailma on taustalla, kun puhutaan ratkaisukeskeisen psykoterapian kustannustehokkuudesta.
Tapaamisten määrää ei tarvitse päättää etukäteen, eikä käynneille aina tarvitse tehdä pitkään yhteistyöhön tähtääviä tavoitteita. Sen sijaan tavoitteet koskevat tämän hetken olon määrittelyä – mitä tavoitellaan pahan olon sijaan? Mikä auttaa tässä hetkessä hyväksymään ongelman ja etsimään siihen ratkaisuja?
Pieniä muutoksia ja loksahduksia voi saada alkuun jo yhden keskustelukäynnin aikana, ja terapian voi lopettaa, kun tuntuu siltä, että on valmis jatkamaan prosessia itsenäisesti.
Ratkaisukeskeinen terapia onkin usein lyhytterapia-painotteista (1–20 käyntikertaa), mutta Suomessa sitä käytetään myös pitkäaikaisena terapiamuotona kuten Kelan kuntoutuspsykoterapiana.
Ääriesimerkkinä vertailussa on psykoanalyyttinen psykoterapia, jossa oletus on, että terapiassa käydään kaksi kertaa viikossa kolmen vuoden ajan. Onneksi väliin mahtuu runsaasti muitakin vaihtoehtoja.
Kenelle ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii?
Ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii kaikille, jotka haluavat aktiivisesti rakentaa elämäänsä kohti parempaa – tai opetella sellaiseksi.
Tämä tarkoittaa, että ratkesin avulla voi löytää apua monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin, ja myös niiden ennaltaehkäisyyn silloinkin, kun tuntuu, ettei voimia ole mihinkään.
Esimerkiksi masennuksen, uupumisen ja ahdistuneisuushäiriön oirekuviin kuuluu vahvasti näköalattomuus – tulevaisuudella ei tunnu enää olevan merkitystä eikä siitä jaksa innostua, suunnittelemisesta puhumattakaan.
Synkkien ajatusten keskellä on vaikea nähdä, miten voimavaroihin ja tulevaisuuteen painottava terapiamuoto voisi auttaa.
Toimivuus on kuitenkin melko yksinkertaista – sen sijaan, että pohdittaisiin vain syitä, miksi asiat on huonosti, keskitytään tunnistamaan ja vahvistamaan niitä pieniä jo olemassa olevia hyviä asioita arjessa, joiden avulla on kuitenkin jaksanut eteenpäin.
Väsymyksen keskellä pienikin muutos ja uskon pilkahdus on iso saavutus.
Tällöin ratkesin ”tulevaisuuteen suuntaaminen” voi tarkoittaa sitä, että tavoitteena on voida paremmin tapaamisesta lähtiessä kuin sinne tullessa. Tulevaisuus sijoittuu siis tunnin päähän, mutta senkin aikana syttynyt pienikin toivon kipinä voi saada aikaan muutoksia arjessa.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia auttaa myös sopeutumaan uusiin elämänvaiheisiin ja muutoksiin.
Esimerkiksi EMootion toteuttamassa nepsy-nuorille suunnatussa Oma Väylä -kuntoutuksessa ote on usein hyvin terapeuttinen, kun itsetuntoa ja identiteettiä aletaan ”rakentamaan uudelleen” aikuisiällä saadun diagnoosin tuomien ajatusten keskellä.
Jos kuntoutus ei ole itselle vaihtoehto, ratkes voi auttaa.
Ratkesiin kuuluu vahvasti itsetunnon ja itsemyötätunnon kehittäminen, menneen hyväksyminen ja ymmärrys siitä, miten paljon merkitystä on sillä, miten itsellensä puhuu.
Lisäksi erityisesti ADHD-piirteiset hyötyvät usein ratkesin tavasta pilkkoa asiat, ongelmat ja tavoitteet hyvin pieniksi palasiksi. Pilkkomalla myös onnistumiset konkretisoituvat jatkuvasti, mikä tukee uusien toimintamallien syntymistä motivaation kautta.
Ratkes on myös joustava terapiamuoto, kun yhteistä ymmärrystä ja toimintatapoja halutaan rakentaa ympäristön kanssa. Yksilökäyntien lisäksi terapiaan voi tulla esimerkiksi läheisen tai perheen kanssa, kun arjessa on haasteita, joihin kaivataan apua.
Kuten THL:n sivuilla mainitaan, ”vain pieni osa psyykkisistä oireista kärsivistä ihmisistä tarvitsee kuntouttavaa psykoterapiaa.” Aina ei siis ole tarpeellista hakeutua vuosia kestävään terapiasuhteeseen.
Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on tärkeintä päästä alkuun pahan olon purkamisen kanssa. Ja ratkes tarjoaa siihen mahdollisuuden matalalla kynnyksellä.
Kelan kuntoutuspsykoterapia, myös eläinavusteisesti
EMootion Emmi Lönnqvist valmistui ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi joulukuussa 2025. Alkuvuodesta 2026 Emmin vastaanotolle voi siis hakeutua myös Kelan kuntoutuspsykoterapia-asiakkaat Tampereella tai etänä.
Emmin työparina toimivat toivottaessa myös terapiakoirat Ilo ja Alli.
Emmin esittelyn ja lisätiedot löydät täältä. Vapaista asiakaspaikoista voit myös kysellä suoraan Emmiltä, yhteystiedot alla.
Lisää aiheesta voit lukea näiltä sivuilta:
- Ratkaisukeskeinen psykoterapia palveluna
- Eläinavusteinen terapia & EMootion terapiaeläimet
- Hermostoa tasapainottava Neurosonic-hoito terapian tukena
Yhteystiedot
Haluaisitko tietää lisää terapiatarjonnastamme tai varata tutustumiskäynnin? Ota yhteyttä niin jutellaan.
Emmi Lönnqvist
EMootion toimitusjohtaja & ratkaisukeskeinen psykoterapeutti
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270
