Mitä on ratkaisukeskeinen psykoterapia?
Ratkaisukeskeisyys sanana on läpikäynyt inflaation viime aikoina. Kuten mikä tahansa kaupallistamisen mankelin läpi ajettu ”uutuus”, ratkaisukeskeisyyttä löytyy nyt niin valmentamisesta, johtamisesta kuin itsensä kehittämisen oppaista.
Hypestä ja nimestään huolimatta ratkaisukeskeinen psykoterapia on kuitenkin suomalaiseen käytännön- & maanläheiseen mentaliteettiin hyvin sopiva matalan kynnyksen terapiamuoto.
Ja lopulta siinä on melko vähän kyse ratkaisujen löytämisestä tai antamisesta.
Sen sijaan aktiivisella keskustelulla ja näkökulmien muuttamisella pyritään saamaan aikaan pienen pieniä muutoksia arjessa, joiden avulla voidaan huomata, ettei ongelma lopulta tarvinnutkaan monimutkaista määrittelyä ja ratkaisua – se tarvitsi uudenlaisen suhtautumistavan.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia (ratkes) on käytännönläheinen ja turvallinen tapa tutustua itseensä. Siihen osallistuakseen ei tarvitse tunnistaa tarkkaa ongelmaa tai tavoitetta. Riittää, että haluaa liikkua epämääräisen ahdistuksenkin keskellä kohti parempaa elämää.
Tässä artikkelissa kerromme, minkälaisten ajatusten päälle terapiasuuntaus on rakentunut ja kenelle se sopii. Esittelemme myös EMootion terapeutit ja heidän erityisosaamisalueensa.
Millainen ihmiskuva on terapiatyön taustalla?
Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa todellisuuden – ja sen myötä valtaosan ongelmista – nähdään rakentuvan vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin niissä sosiaalisissa systeemeissä, joita kutsumme esimerkiksi kulttuuriksi, kansalaisuudeksi, yhteisöksi ja perheeksi.
Nämä psykososiaaliset ongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Onko esimerkiksi mielekästä – tai edes mahdollista – selvittää, mikä kaikki on vaikuttanut siihen, millaisena näet itsesi, kun katsot peiliin?
Esimerkiksi yleisesti koetun kehonhäpeän taustalla voi olla muilta saatua, vuosikymmeniä jatkunutta kommentointia, vihjailua ja huolimattomia heittoja omaa ulkonäköä kohtaan; moneen kertaan muuttuneet yleiset kauneusihanteet, terveysbuumit ja laihdutustrendit; sosiaalinen media, sen filtterit ja trollit; elämänmuutosten mukanaan tuomat identiteettikriisit, ja ennen kaikkea tapa, jolla on oppinut puhumaan itselleen.
Ratkesissa mitään näistä ei sivuuteta. On tärkeää, että jokainen saa etsiä ja käsitellä haasteiden juuria niin kauan kuin kokee sen itselleen tarpeelliseksi.
Tavoitteena ei kuitenkaan ole löytää ongelmien tarkkoja alkulähteitä. Niitä ei usein edes uskota olevan mahdollista löytää, ja vaikka olisikin, miten voimme muuttaa jotain, joka on jo tapahtunut?
Sen sijaan, että lähdettäisiin purkamaan auki koko menneisyys ja jokainen itsetuntoon vaikuttanut kolhu elämän varrella, myös menneisyyttä pohtiessa tarkastellaan tätä hetkeä ja tulevaa.
Miten olen päässyt tähän hetkeen? Millaiset asiat ovat auttaneet jaksamaan? Mikä nyt on hyvin? Miltä elämä näyttää ja tuntuu, kun tätä ongelmaa ei enää ole? Millaisin askelin sinne pääsee?
Ratkaisukeskeinen psykoterapia näkee jokaisen ihmisen yksilönä, jota ei ole mielekästä luokitella teoreettisiin raameihin.
Psykoterapeutin teoriatuntemuksen sijaan edetään asiakas edellä, ja terapeutin ohjauksella ihminen itse pyrkii löytämään omat vahvuutensa ja toimivimmat tavat rakentaa sellaista elämää, jota on itselle mielekästä elää.
Miksi puhutaan kustannustehokkuudesta?
Ratkaisukeskeisen psykoterapian päämäärä on se, että terapeutti tekee itsensä tarpeettomaksi.
Käytännössä siis ”terapeutin sohvalla” laitetaan alulle pieniä ketjureaktioita, joita asiakas jalkauttaa arkeensa. Ongelmat ratkaisee tekemisen kautta ihminen itse sen sijaan, että terapeutti etsisi niihin valmiit vastaukset ja toimintamallit, ”jotka yleensä toimivat”.
Ratkesissa uskotaan, että arjessa ja ajattelussa tapahtuva pienikin muutos on riittävä, koska sen ajatellaan synnyttävän lumipalloefektin.
Yksilötapaamisissa aikaansaatu muutos voi olla niinkin pieni asia kuin, että lähtiessä on hieman parempi olo kuin paikalle tullessa. Kun pienikin asia loksahtaa kohdilleen eri tavalla kuin ennen, se voi synnyttää ketjureaktion, joka muuttaa muita toimintamalleja – tai ainakin antaa toivoa, että muutos on mahdollinen.
Tämä ajatusmaailma on taustalla, kun puhutaan ratkaisukeskeisen psykoterapian kustannustehokkuudesta.
Tapaamisten määrää ei tarvitse päättää etukäteen, eikä käynneille aina tarvitse tehdä pitkään yhteistyöhön tähtääviä tavoitteita. Sen sijaan tavoitteet koskevat tämän hetken olon määrittelyä – mitä tavoitellaan pahan olon sijaan? Mikä auttaa tässä hetkessä hyväksymään ongelman ja etsimään siihen ratkaisuja?
Pieniä muutoksia ja loksahduksia voi saada alkuun jo yhden keskustelukäynnin aikana, ja terapian voi lopettaa, kun tuntuu siltä, että on valmis jatkamaan prosessia itsenäisesti.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia onkin usein lyhytterapia-painotteista (1–20 käyntikertaa), mutta Suomessa sitä käytetään myös pitkäaikaisena terapiamuotona.
Ääriesimerkkinä vertailussa on psykoanalyyttinen psykoterapia, jossa oletus on, että terapiassa käydään kaksi kertaa viikossa kolmen vuoden ajan. Onneksi väliin mahtuu runsaasti muitakin vaihtoehtoja.
Kenelle ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii?
Ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii kaikille, jotka haluavat aktiivisesti rakentaa elämäänsä kohti parempaa – tai opetella sellaiseksi.
Tämä tarkoittaa, että ratkesin avulla voi löytää apua monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin, ja myös niiden ennaltaehkäisyyn.
Esimerkiksi masennuksen, uupumisen ja ahdistuneisuushäiriön oirekuviin kuuluu vahvasti näköalattomuus – tulevaisuudella ei tunnu enää olevan merkitystä eikä siitä jaksa innostua, suunnittelemisesta puhumattakaan.
Synkkien ajatusten keskellä on vaikea nähdä, miten voimavaroihin ja tulevaisuuteen painottava terapiamuoto voisi auttaa.
Toimivuus on kuitenkin melko yksinkertaista – sen sijaan, että pohdittaisiin vain syitä, miksi asiat on huonosti, keskitytään tunnistamaan ja vahvistamaan niitä pieniä jo olemassa olevia hyviä asioita arjessa, joiden avulla on kuitenkin jaksanut eteenpäin.
Väsymyksen keskellä pienikin muutos ja uskon pilkahdus on iso saavutus.
Tällöin ratkesin ”tulevaisuuteen suuntaaminen” voi tarkoittaa sitä, että tavoitteena on voida paremmin tapaamisesta lähtiessä kuin sinne tullessa. Tulevaisuus sijoittuu siis tunnin päähän, mutta senkin aikana syttynyt pienikin toivon kipinä voi saada aikaan muutoksia arjessa.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia auttaa myös sopeutumaan uusiin elämänvaiheisiin ja muutoksiin.
Esimerkiksi EMootion toteuttamassa nepsy-nuorille suunnatussa Oma Väylä -kuntoutuksessa ote on usein hyvin terapeuttinen, kun itsetuntoa ja identiteettiä aletaan ”rakentamaan uudelleen” aikuisiällä saadun diagnoosin tuomien ajatusten keskellä.
Jos kuntoutus ei ole itselle vaihtoehto, ratkes voi auttaa.
Ratkesiin kuuluu vahvasti itsetunnon ja itsemyötätunnon kehittäminen, menneen hyväksyminen ja ymmärrys siitä, miten paljon merkitystä on sillä, miten itsellensä puhuu.
Lisäksi erityisesti ADHD-piirteiset hyötyvät usein ratkesin tavasta pilkkoa asiat, ongelmat ja tavoitteet hyvin pieniksi palasiksi. Pilkkomalla myös onnistumiset konkretisoituvat jatkuvasti, mikä tukee uusien toimintamallien syntymistä motivaation kautta.
Ratkes on myös joustava terapiamuoto, kun yhteistä ymmärrystä ja toimintatapoja halutaan rakentaa ympäristön kanssa. Yksilökäyntien lisäksi terapiaan voi tulla esimerkiksi kumppanin tai perheen kanssa, kun arjessa on haasteita, joihin kaivataan apua.
Kuten THL:n sivuilla mainitaan, ”vain pieni osa psyykkisistä oireista kärsivistä ihmisistä tarvitsee kuntouttavaa psykoterapiaa.” Aina ei siis ole tarpeellista hakeutua vuosia kestävään terapiasuhteeseen.
Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on tärkeintä päästä alkuun pahan olon purkamisen kanssa. Ja ratkes tarjoaa siihen mahdollisuuden matalalla kynnyksellä.
Esittelyssä EMootion psykoterapeutit
Psykoterapian suuntauksien vaikuttavuuden tutkimuksissa on noussut vahvasti esiin se, että lopulta menetelmällä on vain vähän vaikutusta terapiaprosessin lopputulokseen.
Terapiamenetelmää tärkeämpää on terapeutin ja asiakkaan välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen sujuminen, sekä asiakkaan motivoituneisuus haasteidensa työstämiseen.
Periaatteessa yhtä tärkeää on siis se, millainen tausta terapeutilla on kuin millainen ongelma asiakkaalla on.
Erityisesti toimintamalleiltaan joustavassa ratkesissa jokainen psykoterapeutti tuo terapiasuhteeseen myös muun ammattitaustansa. Työkaluina voidaan käyttää kaikkea opittua ja oivallettua jos se tukee asiakkaan tavoitteita, eikä hoitosuhteen tarvitse perustua mihinkään tiettyyn teoriaan tai etenemistapaan.
Sen vuoksi on tärkeää löytää itselleen psykoterapeutti, jonka osaaminen vastaa omia haasteita.
Siksi esittelemme alla meidän psykoterapeutti-tiimimme tarkemmin. Jaana, Emmi ja Katri toteuttavat kaikki ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa sekä ottavat vastaan ratkaisukeskeisen psykoterapian harjoitusasiakkaita (toistaiseksi ei mahdollisuutta Kelan kuntoutusterapiaan).
Kullakin heillä on omat erityisosaamisalueensa, joiden perusteella voi pohtia, olisiko tässä hyvä mätsi omia ongelmia ratkoessa.
Jaana Sarso
Jaana on rauhallinen ja lämmin mielen hyvinvoinnin moniosaaja, joka näkee ihmisen kokonaisuutena. Hän on maanläheinen ja käytännöllinen, ja Jaanan työskentelytavassa kulkeekin vahvasti mukana tavoitteiden asettaminen ja omien voimavarojen hyödyntäminen niiden saavuttamiseksi.
Jaanan laajaan osaamiseen kuuluvat mm. ahdistuneisuuden ja masennuksen ja stressi- & unihäiriöiden hoito sekä psykoosisairauksien hoito terapeuttisin menetelmin.
Vahva osaaminen löytyy myös neurokirjon haasteiden tunnistamisesta, itselle sopivien toimintamallien löytämisestä ja omien piirteiden hyväksymisestä.
Näiden lisäksi Jaanan erityislahjakkuus löytyy monenlaisten syömiseen ja elintapoihin liittyvien haasteiden, kuten epätyypillisten syömishäiriöiden sekä tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ruokavalio- ja elintapaohjauksen saralta.
Kovin moni meistä esimerkiksi taistelee häpeän ja riittämättömyyden tunteiden kanssa syömisen ja oman kehonkuvan suhteen. Piilotettu häpeän tunne voi pahimmillaan johtaa stressin kumuloituessa uupumiseen, kun armollisuus itseä kohtaan vaihtuu alitajuiseen ja jatkuvaan ruoalla tai liikunnalla itseään rankaisemiseen.
Yksittäisen ongelman sijaan Jaana tarkastelee kokonaisuutta. Ja juuri kokonaisvaltaisen itseymmärryksen kautta myös mielen ja kehon hyvinvointi on saavutettavissa.
Koulutus
- Psykiatrinen sairaanhoitaja
- Terveystieteiden maisteri (TtM)
- Ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutuksessa 2022 – 2025
- Ratkaisukeskeinen valmentaja
- Neuropsykiatrinen valmentaja
- Painonhallintaohjaaja
- Työhyvinvointivalmentaja
Emmi Lönnqvist
Emmi on aito, avoin ja energinen mielenterveyden ammattilainen, jonka terapiatyössä korostuu rehellisten luottamussuhteiden rakentaminen ja ihmisten hyväksyminen juuri sellaisena kuin he ovat.
Emmillä on pitkä kokemus erilaisten psyykkisten sairauksien hoidosta. Häneltä saat asiantuntevaa apua esimerkiksi kuormittavaan elämäntilanteeseen, psyykkiseen oireiluun, työssäjaksamiseen sekä muihin elämän haasteisiin ja solmukohtiin.
Erityisen hyvä Emmi on nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskentelyssä, sekä neurokirjon haasteiden ymmärtämisessä, hyväksymisessä ja omien voimavarojen tunnistamisessa ja vahvistamisessa. Emmin vastaanotolla ratkes voi olla erityinen apu esimerkiksi henkilöille, jotka opettelevat elämään aikuisiällä saadun nepsy-diagnoosin kanssa.
Ydinosaamista ovat myös aistiherkkyyksien aiheuttaman kuormituksen, stressin ja masennusoireiden tunnistaminen ja tasapainottavien keinojen löytäminen kuormituksen helpottamiseksi.
Kaikessa Emmin tekemisessä kulkee mukana vahva kunnioitus ihmisyyden moniulotteisuutta kohtaan. Mukana kulkee tarpeen mukaan myös terapiakoirakoulutuksessa oleva bordercollie Ilo, joka myös rakastaa ihmisiä juuri sellaisina kuin he ovat.
Koulutus
• Sairaanhoitaja (mielenterveys & päihdetyö)
• Ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutuksessa 2022 – 2025
• Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti
• Neuropsykiatrinen valmentaja
• NLP Practitioner
• Metsämieliohjaaja
• Eläinavusteinen terapia – bordercollie Ilo on parhaillaan terapiakoirakoulutuksessa
Katri Keskinen
Katri on lämmin ja kannustava mielenterveyden ammattilainen, jonka vahvuuksia asiakastyössä ovat toiveikkuus, turvallisuus ja tavoitteellisuus.
Katrilla on pitkä työkokemus eri-ikäisten nuorten ja aikuisten muutosprosessien tukemisesta mielenterveyden haasteiden, riippuvuuksien sekä elämän eri pulmakohtien parissa. Myös sosiaalisiin suhteisiin, työelämään ja opintoihin liittyvät haastavat tilanteet ovat hänen työssään tuttuja.
Ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen lisäksi Katri opiskelee parhaillaan myös psykofyysistä psykoterapiaa. Ihmisen kohtaaminen mielellisenä, kehollisena ja sosiaalisena kokonaisuutena on hänelle tärkeää, ja usein Katrin luota etsitään keinoja positiivisten muutosten tekemiseen ja tunnistetaan voimavaroja niiden toteuttamiseksi.
Oli haaste millainen tahansa, terapiassa huomiota kiinnitetään myös kehon ja mielen yhteyteen sekä vireystilan tunnistamiseen ja sen säätelyyn, tunteisiin, uskomuksiin, vuorovaikutussuhteisiin sekä niitä ylläpitäviin toimintamalleihin. Toisin sanoen ihmiseen kokonaisuutena ja kaikkien osiensa summana.
Koulutus
• Sosiaalipsykologi (YTM)
• Ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutuksessa 2022 – 2025
• Psykofyysisen psykoterapian peruskoulutus
Tutustu myös hermostoa tasapainottavaan Neurosonic-hoitoon terapian tukena.
Yhteystiedot
Haluaisitko tietää lisää terapiatarjonnastamme tai varata tutustumiskäynnin? Ota yhteyttä niin jutellaan.
Emmi Lönnqvist
Toimitusjohtaja
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270
