Mitä on eläinavusteinen toiminta?

Muistatko edellisen kohtaamisesi eläimen kanssa? Tämän tekstin kirjoittaja muistaa.

Arjen murheet painoivat päälle – oli stressiä, väsymystä ja kolhuja itsetunnossa, kun naapurin koira tuli kylään.

Sen sijaan, että olisi ottanut vakipaikkansa nojatuolissa, valtava karvaturri käveli suoraan luo, painoi päänsä syliin ja pysyi siinä silmiin katsellen, kunnes itku tuli. Ei lähtenyt sen jälkeenkään, pysyi lähellä ja läsnä.

Jollain sanoittamattomalla tavalla oli selvää, että koira aisti ahdistuksen, piti huolta ja tarjosi tukeaan, vaikka oma reaktio oli piiloutua tekopirteyden taakse ja niellä tunteensa. Kun piiloon ei yhtäkkiä voinutkaan mennä, nousi tarve sanoittaa tunteitaan myös koiran ihmiselle, joka ihmetteli vieressä, mitä tapahtui.

Parhaimmillaan eläinavusteisuus on juuri tätä – turvallinen tila ja peilipinta, jonka kautta löytää yhteys omiin tunteisiinsa ja niihin reagoimiseen.

Eläinavusteisuus (eli eläinavusteiset interventiot) on ollut osa terveyden ja hyvinvoinnin palveluja Suomessa jo 1990-luvulta lähtien.

Ammatillisesti sillä tarkoitetaan ihmisen ja eläimen muodostamaa koulutettua työparia, jossa eläin on mukana esimerkiksi terapian tai kuntoutuksen asiakastyössä. Toiminta on aina yksilöllisesti suunniteltua ja kunkin tarpeita tukevaa, ja sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta pidetään hyvä huoli.

Eläinavusteisuus EMootiolla

EMootiolla eläinten mukaan tuominen on ollut luonnollinen osa toiminnan kehittämistä alusta alkaen.

Meidän karvaisempaan henkilökuntaan kuuluvat tällä hetkellä toimelias bordercollie Ilo ja kujeileva Englannin springelspanieli Alli Tampereella, reipas Jämtlanninpystykorva Bella Tampereella ja Seinäjoella, sekä Woimahevosen Taitotallin ja Luontoklinikan (ent. Voiluodon Terapiahevoset) hirnujat Porin seudulla, ja Toiskan Terapeuttinen Talli Seinäjoen alueella.

Eläimet voivat toivottaessa olla mukana LAKU-perhekuntoutuksessa, Oma Väylä -kuntoutuksessa, Nuotti- & nepsyvalmennuksessa, perhe- & paripsykoterapiassa tai ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa.

Eläinavusteiseen toimintaan voit tutustua myös tällä sivulla.

Eläimet ovat tärkeässä roolissa esimerkiksi, kun opetellaan tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteita.

Tunnetaidot ovat usein tärkeä perusta terveen itsetunnon ja turvallisten ihmissuhteiden rakentamiselle, ja ytimessä monessa palvelussamme.

Möykyllä mahassa ja puristuksessa palleassa on usein nimi

Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa omia tunteitaan, ja sitä miten niihin reagoi ja miten niistä viestii – sekä itselle, että ympäristölle.

Jokainen meistä tunnistaa varmasti tilanteen, jossa jokin tunne on ottanut vallan ja myöhemmin kaduttaa, miten se purkautui ulos.

Väsymys purkautuu itkuun purskahtamisena kesken luennon, hämmennys saa tirskahtelemaan työhaastattelussa, tai eilisen riita kumppanin kanssa jatkuu tänään kaupan kassahenkilön kanssa, kun korttilaite temppuilee.

Tunteenpurkauksia tulee vastaan aina, mutta tunnetaitoja harjoittelemalla pysymme itse niiden ohjaksissa sen sijaan, että annamme vallan tunteelle.

Hyvät tunnetaidot ovat pitkälti kytköksissä vuorovaikutusosaamiseen – kuinka hyvin osaamme tunnistaa ja sanoittaa itsellemme tai ympäristöllemme sen, mitä sisällämme liikkuu.

Joskus tunnetaidot kasvavat vahvoiksi jo lapsena, joskus niitä herää työstämään vasta myöhemmin elämässä. Joskus aivojen rakenne on sellainen, etteivät taidot kasva itsestään, vaan niitä pitää opiskella erikseen, kuten useilla nepsyillä.

Kaikki me olemme erilaisia. Ihan jokaiselle tekisi kuitenkin hyvää ottaa ajoittain hetki, ja pohtia kuinka hyvin omat tunteensa tunnistaa.

Tunnetaidot ovat terveen itsetunnon pohja, ja tapamme sanoittaa sisäistä myllerrystämme luo perustan ihmissuhteillemme. Ja tunteiden sanoittaminen on usein myös avain mielen hyvinvointiin, ja paras työkalu, kun elämä haastaa.

Miten tunnetaidot liittyvät eläimiin? Uskomme, että syvällisesti.

Eläin ihmisen sielun peilinä

Eläimen kanssa ei päde mikään sosiaalinen normi. Ei sellainen, johon olemme kasvaneet, eikä sellainen johon luulemme, että meidän pitäisi taipua.

Eläimen kanssa ei voi käyttää maskeja. Se tulkitsee toista täysin tunteiden ja käytöksen perusteella, ja antaa välittömän palautteen siitä, mitä aistii.

EMootion Remy-koiran ihminen Riikka Raski kuvaa koiran kanssa työskentelyä kauniisti syväsukelluksena itseensä.

”Koulutuksissa ja töissä Remy toimii sillä tavalla kuin minä häntä pyydän, opetan, peilaan. Kaikki omat piirteet ja tunteet vaikuttavat koiran toimintaan, ja koiran käytös on peili omasta toiminnastani, omasta sielunmaisemastani juuri sillä hetkellä.

On hyväksyttävä oma keskeneräisyytensä. Ja on myös valtavan voimaannuttava tunne, kun kaikki sujuu suunnitellusti. Silloin olen itse onnistunut yhtä hyvin kuin fiksu koiranikin.”

Sama ilmiö näkyy myös asiakastapaamisissa. Ihminen, jolle tunteiden tunnistaminen tai niistä puhuminen on haastavaa, alkaakin huomaamattaan peilaamaan koiran käytöstä omiin tunteisiinsa.

Erityisesti tunnekommunikaation haasteiden parissa painiville autisteille eläinavusteiset interventiot ovat tutkitusti toimiva keino mallintaa tunnetaitoja.

Toisille se tapahtuu Remyn kaltaisen rauhalllisen koiran käytöstä seuraamalla. Moni on taas huomannut toimintamallien loksahtelevan uusille uomille, kun Tampereen toimiston Ilon kaltainen aktivoija houkuttelee koko olemuksellaan mukaan tekemiseen.

ADHD-henkilöillä eläinten läsnäolo on puolestaan johtanut parempaan tarkkaavaisuuteen ja impulssien hallintaan.

Tätä ilmiötä todistetaan myös Woimahevosen tallilla viikottain. Talliympäristössä ärsyketulva hiljenee, ja jäljelle jää suoritettavien tehtävien ja suuren eläimen vaatima läsnäolo. Kierrosten laskeminen antaa tilaa tutustua paremmin siihen, miltä nyt tuntuu.

Woimahevosen harjoitteissa, kuten muissakin eläinavusteisissa interventioissa, korostuu työparityöskentely – kun löytyy tilaa käsitellä tunteita, ihminen ohjaa harjoitteita ja tukee prosessissa samalla, kun eläin auttaa kantamaan läpi vahvojenkin reaktioiden.

Lisäksi eläimen läsnäolo laskee stressihormonitasoja ja lisää mielihyvähormonien tuotantoa, mikä johtaa rauhoittumiseen sekä pelkotilojen ja ahdistuksen lieventymiseen, oli taustalla diagnoosi tai ei.

Riikka Raski kertookin Remyn saavan palautetta ilon tunteen löytymisestä – syvimmänkin masennuksen keskeltä löytyy pieniä positiivisia pilkahduksia, kun hymy nousee huulille pelkästä Remyn nimen kuulemisesta, ja arjessa on jotain mitä odottaa.

Woimahevosen Salla Forsman puolestaan kertoo kauniita tarinoita siitä, kuinka voimakas terapiaosaaminen jokaisella hevosella on luonnostaan.

Usein käy niin, että hevonen valitsee ihmisensä – lukee uudenkin ihmisen tunteet ja tarpeet, ja tunnistaa, että tässä minä voin auttaa.

Auttaminen tapahtuu hyvin yksinkertaisin ja voimakkain keinoin: kun suuri tunne purkautuu itkuna, hevonen kirjaimellisesti kantaa ihmisen läpi tunnekuohun. Paikoillaan, turvallisena ja tilaa antaen niin kauan kuin tarve vaatii.

Ja se voiman ja turvallisuuden kokemus, mikä suuren eläimen läsnäolon ja leveän lämpimän selän läpi välittyy, on melkein mahdoton käsittää ennen kuin sen kokee itse.

Eläin oman käytöksen peilinä

Karvakuonon läsnäolon vaikutukset eivät rajoitu vain tunteisiin.

Esimerkiksi Remy saattaa joskus ilmaista ujoutta tai levottomuutta. Silloin on osattava peilata koiran reaktiota omaan käytökseen – olenko minäkin levoton nyt? Miten se ilmenee? Miten voin olemistani muokata sellaiseksi, että meillä molemmilla on mukava olo?

Samoja kysymyksiä esitetään tallilla päivittäin. Hevosavusteisissa kohtaamisissa hevosilla on aina vapaus valita tuleeko töihin vai ei. Kun eläin kieltäytyy yhteistyöstä, on osattava hyväksyä, että se lukee minusta jotain, mitä itse en osaa lukea.

Samanlaista oman käytöksen tutkailua on harjoitettava silloinkin, kun hevonen on jo suostunut yhteistyöhön. Jos kesken ratsastuksen nousee voimakas tunne, on opeteltava punnitsemaan nopeasti, miten siihen reagoi.

Sallan sanoin: ”Onko reilua alkaa vetämään ohjista ja suuttua hevoselle siitä, ettei itse vielä osaa sanoa sille, mihin suuntaan haluaa mennä? Miten voi rauhoittua ja lähteä toimimaan niin, että hevonen ymmärtää, mitä haluan, ja haluaisi myös lähteä toimimaan sen mukaan, mitä pyydän?”

Hevosavusteinen toiminta onkin vahvasti kytköksissä keho-mieli-ymmärrykseen, ja sen kautta omien sosiaalisten ja henkisten taitojen kehittämiseen.

Eläimet opettavat meille paljon siitä, mitä olemme, jos olemme avoimia oppimaan.

Ja ihmisen ammattitaidosta riippumatta joskus tulee vastaan hetkiä, joissa eläin vain ymmärtää tilannetta paremmin kuin älyllistämiseen pyrkivät ihmiset.

Eli kun se karvainen kuono laskeutuu syliin lohduttamaan, silloin on hyvä hetki tunnustella, kuinka paljon padottuja tunteita sisällä velloo juuri nyt.

Tutustu eläinavusteisiin palveluihimme

LAKU-perhekuntoutus: Kelan tukema kuntoutus 7–15-vuotiaille nepsylapsille ja perheille

Oma Väylä -kuntoutus: Kelan tukema kuntoutus 16–29-vuotiaille, joilla on todettu ADHD tai Asperger

Nuotti-valmennus: Kelan tukema ammatillinen koutsaus 16–29-vuotiaille

Perhe- & pariterapia: Yhteisen kielen rakentamista kunkin voimavaroja kunnioittaen.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia: Turvallinen tila tarkastella elämän solmukohtia yhdessä ammattilaisen kanssa

Nepsy-valmennus: Matalan kynnyksen tukea sujuvan arjen rakentamiseen kaiken ikäisille nepsypiirteisille

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Emmi Lönnqvist
Toimitusjohtaja
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270