Perhe- & pariterapia

.

Perhe on monimuotoinen käsite. Usein perheterapiaan osallistujat määrittyvät ongelman ja siihen haettavan ratkaisun kautta. Tärkeintä on, että jokainen osallistuja on mukana vapaaehtoisesti.

Perhe voi tarkoittaa esimerkiksi ydinperhettä, yhden vanhemman perhettä, uusperhettä, tai apilaperhettä. Perheterapiaan voi hakeutua sijaisperheen ja/tai synnyinperheen kanssa, tai tapaamisissa voivat käydä aikuiset lapset vanhempiensa kanssa.

Mitä pienemmän lapsen haasteista on kyse, sitä tärkeämpää on, että ratkaisuja ovat hakemassa ne aikuiset, joiden kanssa hän arkeaan viettää. Mukaan voi siis pyytää tärkeitä ihmisiä lapsen verkostosta, tai nuorten kohdalla vaikka hyvän ystävän.

Perhe on siis löyhästi määriteltynä ryhmä ihmisiä, jotka jakavat arkea toistensa kanssa, joilla on yhteinen historia ja jotka kaipaavat tukea sisäisen vuorovaikutuksen haasteisiin tai haastavaan elämäntilanteeseen.

Tapaamisten kokoonpanoa suunnitellaan yhdessä terapeutin kanssa, ja osallistujien määrä voi vaihdella tarpeiden mukaisesti tapaamisesta toiseen.

Kun lapsen oireilu haastaa koko perheen jaksamista, perheterapia auttaa rakentamaan ymmärrystä tilanteeseen ja vapauttamaan käyttöön voimavaroja, jotka ovat hautautuneet väsymyksen alle.

Tapaamisia voidaan sopia sekä koko perheen kanssa että aikuisten kesken, jolloin oireilun juurisyitä ja vanhemmuuden haasteita voidaan käsitellä toisista tukea hakien.

Lasten kanssa tapaamiset etenevät lasten ehdoilla. Keskustelun, harjoitusten ja ajatusleikkien lisäksi voidaan käyttää erilaisia lapselle tuttuja menetelmiä, kuten piirtämistä, askartelua, pelejä ja kirjoittamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että terapeutti suunnittelee tapaamiset sen mukaan, minkälaisista haasteista on kyse ja minkä ikäisiä osallistujat ovat.

Lasten kanssa tapaamisen pituudeksi valikoituu usein 60 min, jotta keskittyminen riittää koko ajaksi.

Kaikki me haluamme olla osa jotain yhteisöä. Ja tärkein osa yhteisöön kuulumista, vaikeista elämänvaiheista selviämistä ja tyydyttävän yhteiselon rakentumista on vuorovaikutus.

Joskus vuorovaikutuksen haasteet löytyvät yhteiselon rajojen puutteesta, toisinaan taas yhteyden puuttumisen kokemuksesta. Usein emme vain pysähdy miettimään, puhummeko edes samaa kieltä.

Kuinka usein sinä pysähdyt arjen kiireiden keskellä pohtimaan, miksi reagoit toisen sanoihin tai tekoihin kuten reagoit? Tunnistatko tunteet reaktioiden takana? Ja sen, minkälaisesta arvomaailmasta ne nousevat? Entä tunnistatko, millä kaikin tavoin omat sanasi ja tunteesi – tai niiden tukahduttaminen – vaikuttaa muihin ympärilläsi?

Perhe- & pariterapiassa näitä arjen vuorovaikutuksen solmuja avataan yhdessä. Tapaamisissa jokaista autetaan yksilönä, parina ja ryhmänä.

Kaikille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin on. Ja samalla autetaan toisiamme luomaan myös positiivisempia minäkuvia niiden rinnalle, jotka haastavat omien vahvuuksien ymmärtämistä ja terveen itsetunnon rakentumista.

Lopulta tavoitteena on siis oppia ymmärtämään toisiaan paremmin, ja rakentamaan tapoja kommunikoida, joissa jokainen osapuoli tuntee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.