ADHD-tutkimus

Yksityisten palveluntarjoajien hinnoissa on eroa.

Meillä ADHD-tutkimusprosessi on hiottu niin, että turhia käyntejä ei tutkimuspolkuun mahdu.

Keskimäärin tutkimusprosessi menee näin:

1–2 tunnin käyntiä sairaanhoitajalla (95 €/h)

1–2 tunnin käyntiä psykiatrilla (260 €/h)

Alimmillaan tutkimus voi siis maksaa 355 € + 5 € Kanta-maksu sekä mahdolliset laboratoriokokeet.

On kuitenkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että käyntien määrä ja hinta vaihtelee tutkimustarpeen mukaan. 

Joskus lapsuuden aikaisten oireiden selvittäminen vaatii laajempaa kartoitusta. Tai taustalla saatetaan epäillä olevan hyvin samanlaisen oirekuvan aiheuttava muu diagnoosi, jolloin on syytä tehdä erotusdiagnostiikka.

Lopullinen hinta määrittyy siis aina yksilökohtaisesti tutkimusprosessin aikana.

Tutustu ADHD:n piirrekirjoon ja oireisiin, ja kerää itsellesi listaa jokapäiväisistä haasteistasi. Miksi ajattelet, että haasteidesi takana voisi olla ADHD?

Tietoa ADHD:sta löydät esimerkiksi meidän blogista ja Instagramista, ADHD-liiton tai Käypä-hoito -sivuilta.

Piirteitä ja oireilua on hyvä pohtia myös yhdessä läheisten kanssa. Miten he ovat kokeneet tekemisesi ja olemuksesi lapsena? Entä nyt?

Listauksen voit tuoda mukanasi ensikäynnille haastattelun tueksi.

Alle 18-vuotiaalla pitää olla huoltaja mukana tutkimuksissa, mutta on hyvä ymmärtää, että myös täysi-ikäisen pitää pystyä osoittamaan oireiden alkaneen jo lapsuudessa.

Keskustelethan siis huoltajasi kanssa ajatuksistasi ja tutkimuksista, ja pyydät heidät mukaan haastatteluun, kun sen aika tulee.

ADHD:n piirrekirjossa on hyvin paljon yhteneviä tekijöitä esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen tai käsittelemättömän trauman oireiden kanssa. Joskus jopa epäterveelliset elintavat aiheuttavat samankaltaisia oireita – uniongelmia, levottomuutta, keskittymisen ja tunnesäätelyn haasteita.

ADHD on synnynnäinen piirrekirjo. Viitteitä piirteistä ja oireista on siis ollut olemassa koko ikäsi.

Jos oireilu on alkanut vasta vanhemmalla iällä, on todennäköistä, että kyseessä on jokin muu tekijä kuin ADHD.

Jotta oikea diagnoosi, ja sen myötä oikea hoito, voidaan asettaa, on siis välttämätöntä selvittää, milloin oireilu on alkanut.

ADHD-tutkimus ja diagnosointi avaa nuorelle uusia tukitoimia, mahdollistaa lääkityksen ja lisää itseymmärrystä.

On kuitenkin äärimmäisen tärkeä muistaa, että diagnoosi itsessään ei tuo pelastusta.

Suurimmat tekijät omannäköisen, paremmin sujuvan elämän rakentamisessa on oma motivaatio ja läheisten tuki haasteiden selättämisessä.

Hyvän elämän perusteet ovat ADHD-henkilöillä hyvin samanlaiset kuin neurotyypillisilläkin: riittävä uni, säännöllinen & terveellinen syöminen, ruutuajan rajoittaminen, merkitykselliset sosiaaliset kontaktit ja elvyttävä liikunta.

Kaikkien näiden kehittämiseen voi ennen diagnosointia saada apua esimerkiksi nepsy-valmennuksesta,  ja diagnosoinnin jälkeen Oma väylä -kuntoutuksesta.

Mikään tukitoimi tai lääkitys ei kuitenkaan tuo elämään selkeyttä, jos et itse ole motivoitunut kohtaamaan haasteita ja tekemään tarvittavia muutoksia pieni askel kerrallaan.

Ja erityisesti lasten ja nuorten kohdalla muutosten tekeminen vaatii myös läheisten avun, tuen ja ymmärryksen.

Masennusoireet eivät rajaa pois mahdollisuutta päästä ADHD-tutkimukseen, mikäli selkeitä viitteitä lapsuudesta asti jatkuneesta ADHD-oireilusta on olemassa.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriö ovat yleisiä liitännäissairauksia neurokirjon henkilöillä. Ne ovat usein kuitenkin seurausta diagnosoimattomasta ADHD:sta, eivät sen syy.

Mikäli siis tunnet olosi masentuneeksi ja epäilet ADHD:ta, tutkimus on tärkeä toteuttaa, jotta päästään hoitamaan masennuksen juurisyytä – ADHD:ta. Ja sen myötä laajennetaan hoitoa myös masennuksen suhteen, mikäli oireet eivät ala helpottamaan.

Mikäli epäilyksiä aktiivisesta päihteiden käytöstä ilmenee, edellytämme päihdeseulan tekemistä myös alaikäisiltä asiakkailtamme.

Aktiivinen ja runsas päihteiden käyttö on este psykiatrisen tutkimuksen tekoon. Päihteet vaikuttavat hyvin vahvasti aivotoimintaan, jolloin on mahdotonta arvioida, mikä oireista on päihteistä johtuvaa.Tietoa päihteiden käytöstä ja apua päihdeongelmiin löydät esimerkiksi Nuorten netin,  Päihdelinkin tai EHYT ry:n sivuilta.

Neurokirjon piirteet ja diagnoosit kulkevat usein käsi kädessä.

Mikäli epäilet, että tutkimuksissa kannattaisi ottaa huomioon molempien diagnoosien mahdollisuus (ADHD & autismikirjon häiriö), otathan yhteyttä meidän Emmiin sopivan tutkimusprosessin suunnittelemiseksi.

Emmin saat kiinni sähköpostitse emmi@emootioterapiat.fi tai meidän yhteydenottolomakkeen kautta.