Autismikirjon tutkimus on aiheellinen, kun esimerkiksi sosiaaliset tilanteet, aistiherkkyydet ja toiminnanohjauksen haasteet – ja haasteiden maskaaminen – ajavat jatkuvaan uupumukseen ja toimintakyvyn laskuun.
Nuorelle diagnoosi mahdollistaa oikeat tukitoimet, omien vahvuuksien ymmärtämisen sekä haasteiden hallitsemisen.
EMootion toteuttama autismikirjon tutkimus on sujuva ja kaikenkattava kokonaisuus. Ja laaja-alaista tukea on tarjolla myös tutkimusprosessin jälkeen.
Autismikirjon haasteet ja vahvuudet voivat näyttäytyä eri tavoilla eri sukupuolien kohdalla.
EMootion erityisosaamiseen kuuluu tyttöjen ja naisten autismin ja sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen.
Kohtaamme jokaisen yksilönä ja tunnistamme myös ne piirteet, jotka naisilla jäävät usein piiloon maskien alle. Huomioimme aina myös mahdolliset muut syyt oireilun taustalla oikean hoitomuodon löytämiseksi.
Ensikäynti on aina psykiatrin aika, ja sen voi varata ajanvarauskalenterista (lääkärikäynti 60 min).
Muista valita kalenterin Toimipiste-valikosta toivomasi kaupunki.
Seuraavat käyntiajat varataan yhdessä yksilöllisen tutkimussuunnitelman mukaisesti.
Käynnit toteutetaan Tampereen, Seinäjoen ja Porin toimipisteillä.
Tampereen käyntiosoite on Pyhäjärvenkatu 5 A, 4 . krs. (Esteetön sisäänkäynti A-rappuun sisäpihan puolelta).
Seinäjoen osoite on Koulukatu 22 A 11 (sisäänkäynti B-rapun kautta).
Porin osoite on Luvianpuistokatu 1 (sisäänkäynti Äestäjänkadun puoleisen sisäpihan kautta).
Tutkimus sisältää haastatteluja, kyselyjä ja mahdollisesti laboratoriotestejä.
Alle 18-vuotiailla tulee olla huoltaja mukana tutkimuksissa.
Tarkan kuvauksen löydät alta Usein kysyttyä -osiosta.
Autismikirjon tutkimuksen hinta koostuu psykiatrin ja haastattelujen käyntikerroista. Lisäksi kuluja saattaa muodostua tarvittavista laboratoriokokeista.
Käyntikertojen määrä vaihtelee asiakaskohtaisesti. Keskimäärin käyntejä tarvitaan yhteensä 4–5: 2 psykiatrilla ja 2–3 haastattelukäyntiä. Arvio on kuitenkin suuntaa-antava, tutkimuspolku on aina yksilöllinen.
Katso esimerkki hinnoittelusta sivun alaosan UKK-osiosta.
*Huomioithan, että B-lausunto lähetetään Kelaan, kun maksu on suoritettu.
**Huomioithan, että Kela-korvauksia ei myönnetä alle 45 min lääkärinajoista.
Peruutukset viimeistään 24h ennen käyntiaikaa henkilölle, jonka kanssa tutkimuskäynti on sovittu. Alle 24h peruutuksista ja peruuttamattomista ajoista laskutamme täyden hinnan.
Psykiatrin käyntimaksut:
45 min 220 €
60 min 260 €
Kontrolliaika 20 min 100 € (puhelu, ei Kela-korvattava)**
Haastattelukäyntien maksut:
max. 90 min 140 €
Lausunnot:
50 €/lausunto*
Hintoihin lisätään toimisto- & Kanta-kirjausmaksu 5 €. Pidätämme oikeuden muutoksiin.
Yksityisten palveluntarjoajien hinnoissa on eroa.
Meillä autismikirjon tutkimusprosessi on hiottu niin, että turhia käyntejä ei tutkimuspolkuun mahdu.
Keskimäärin tutkimusprosessi menee näin:
2–3 x 90 min käyntiä tutkimushaastatteluissa (140 €/krt)
2 x 60 min käyntiä psykiatrilla (260 €/h)
Alimmillaan tutkimus voi siis maksaa 800 € + 5 € Kanta-maksu sekä mahdolliset laboratoriokokeet ja lausunnot.
On kuitenkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että käyntien määrä ja kokonaishinta vaihtelee tutkimustarpeen mukaan.
Joskus lapsuuden aikaisten oireiden selvittäminen vaatii laajempaa kartoitusta. Tai taustalla saatetaan epäillä olevan hyvin samanlaisen oirekuvan aiheuttava muu diagnoosi, jolloin on syytä tehdä laajempaa erotusdiagnostiikka.
Lopullinen hinta määrittyy siis aina yksilökohtaisesti tutkimusprosessin aikana.
Autismikirjon tutkimus alkaa psykiatrin käynnillä (60 min).
Ensikäynnillä tehdään alkukartoitus (anamnestinen kartoitus) asiakkaasta ja vastaanotolle tulon syistä. Kartoitus luo pohjan tulevalle tutkimusprosessille, mutta sen avulla myös määritellään, onko autismikirjon tutkimus aiheellinen.
Mikäli neurokirjon diagnostinen lisäselvittely on aiheellinen, yksilöllisen hoidon kokonaisuus siirtyy moniammatillisen työryhmän suunniteltavaksi. Asiakkaalle tämä tarkoittaa, että psykiatri tekee tutkimussuunnitelman, jonka jälkeen tutkimushaastattelut toteuttava henkilö ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja sopii seuraavista käynneistä.
Mikäli psykiatri arvioi ensikäynnillä, että oirekuvan taustalla voi olla muita syitä kuin neurokirjo eikä tutkimus ole aiheellinen, käynnin päätteeksi sovitaan jatkosta. Mikäli asiakas haluaa, että pohditaan muuta yksilöllistä tukea, moniammatillinen työryhmä laatii jatkosuunnitelman ja ottaa yhteyttä seuraavien aikojen varaamiseksi.
Autismikirjon tutkimushaastattelujen käynneillä (2–3 krt) toteutetaan kattavat nykytilaa ja lapsuutta kartoittavat haastattelut, joiden pohjana käytetään yksilöllisen suunnitelman mukaisesti erilaisia autismikirjoa kartoittavia tutkimusrunkoja (Oulu Asperger, ADI-R, AQ, ASSQ ja/tai cis- & transnaisten oirekuvaa kartoittava GR-ASC).
Samalla poissuljetaan muita rinnakkaishäiriöitä, kuten masennus, trauma ja sosiaalinen jännitys. Tämän erotusdiagnostiikan tukena käytetään yksilöllisen suunnitelman mukaisesti esim. seuraavia testejä: BDI21, OCI-R, spin-fin, PSWQ, RAADS-R.
Tutkimushaastattelujen päätteeksi varataan aika viimeiselle psykiatrin tapaamiselle, jonka aikana saatetaan diagnostinen selvittely loppuun. Tapaamisella on mukana tarvittaessa myös tutkimushaastattelut toteuttanut henkilö.
Viimeisellä tapaamisella voidaan pohtia myös tuen seuraavia askelia, kuten LAKU-perhekuntoutusta, Oma Väylä -kuntoutusta tai neuropsykiatrista valmennusta.
Tutkimuksiin voi valmistua tutustumalla autismin piirrekirjoon ja oireisiin, ja keräämällä itsellesi listaa jokapäiväisistä haasteistasi. Miksi ajattelet, että haasteidesi takana voisi olla autismi?
Tietoa autismista löydät esimerkiksi meidän blogista:
Tietoa löydät myös näistä lähteistä:
Piirteitä ja oireilua on hyvä pohtia myös yhdessä läheisten kanssa. Miten he ovat kokeneet tekemisesi ja olemuksesi lapsena? Entä nyt?
Listauksen voit tuoda mukanasi ensikäynnille haastattelun tueksi.
Alle 18-vuotiaalla pitää olla huoltaja mukana tutkimuksissa, mutta on hyvä ymmärtää, että myös täysi-ikäisen pitää pystyä osoittamaan oireiden alkaneen jo lapsuudessa.
Keskustelethan siis huoltajasi kanssa ajatuksistasi ja tutkimuksista, ja pyydät heidät mukaan haastatteluun, kun sen aika tulee.
Autismikirjon tutkimus ja diagnosointi avaa nuorelle uusia tukitoimia ja lisää itseymmärrystä.
On kuitenkin äärimmäisen tärkeä muistaa, että diagnoosi itsessään ei tuo pelastusta.
Suurimmat tekijät omannäköisen, paremmin sujuvan elämän rakentamisessa ovat oma motivaatio ja läheisten tuki haasteiden selättämisessä.
Hyvän elämän perusteet ovat autismikirjon henkilöillä hyvin samanlaiset kuin neurotyypillisilläkin: riittävä uni, säännöllinen & terveellinen syöminen, ruutuajan rajoittaminen, merkitykselliset sosiaaliset kontaktit ja elvyttävä liikunta.
Sekä diagnoosin saaneen että hänen ympäristönsä on kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää, että se miten nämä perusteet saavutetaan voi erota hyvinkin paljon siitä, mikä on määritelty ”normaaliksi”. Esimerkiksi syömisen haasteiden taustalla voi olla vahvaa ARFID-oireilua, jolloin terveelliseen syömiseen pääseminen voi vaatia monen uskomuksen murtamista tai pitkää asiantuntijan tukemaa kuntoutusta.
Omannäköisen elämän rakentamiseen voi saada apua ennen autismikirjon diagnosointia esimerkiksi neuropsykiatrisesta valmennuksesta, ja diagnosoinnin jälkeen LAKU-perhekuntoutuksesta tai Oma väylä -kuntoutuksesta.
Mikään tukitoimi ei kuitenkaan tuo elämään selkeyttä, jos ihminen ei itse ole motivoitunut kohtaamaan haasteita ja tekemään tarvittavia muutoksia pieni askel kerrallaan.
Ja erityisesti lasten ja nuorten kohdalla muutosten tekeminen vaatii myös läheisten avun, tuen ja ymmärryksen.
Masennusoireet eivät rajaa pois mahdollisuutta päästä autismikirjon tutkimukseen, mikäli selkeitä viitteitä lapsuudesta asti jatkuneista autismikirjon piirteistä on olemassa.
Mikäli masennusoireet ovat kuitenkin hyvin vakavia, lääkäri määrittelee ensikäynnillä parhaan tavan edetä tutkimusten suhteen kattavimman hoidon saavuttamiseksi.
On hyvä tiedostaa, että masennus ja ahdistuneisuushäiriö ovat yleisiä liitännäissairauksia neurokirjon henkilöillä. Ne ovat usein kuitenkin seurausta diagnosoimattomasta autismista, eivät sen syy.
Mikäli epäilyksiä aktiivisesta päihteiden käytöstä ilmenee, edellytämme päihdeseulan tekemistä myös alaikäisiltä asiakkailtamme.
Aktiivinen ja runsas päihteiden käyttö on este psykiatrisen tutkimuksen tekoon. Päihteet vaikuttavat hyvin vahvasti aivotoimintaan, jolloin on mahdotonta arvioida, mikä oireista on päihteistä johtuvaa.Tietoa päihteiden käytöstä ja apua päihdeongelmiin löydät esimerkiksi Nuorten netin, Päihdelinkin tai EHYT ry:n sivuilta.
Neurokirjon piirteet ja diagnoosit kulkevat usein käsi kädessä.
Mikäli epäilet, että tutkimuksissa kannattaisi ottaa huomioon molempien diagnoosien mahdollisuus (ADHD & autismikirjon häiriö), otathan yhteyttä meidän Emmiin sopivan tutkimusprosessin suunnittelemiseksi.
Emmin saat kiinni sähköpostitse emmi@emootioterapiat.fi tai meidän yhteydenottolomakkeen kautta.
