On tärkeää kannustaa kohtaamisiin myös digimaailman ulkopuolella
Nuorten elämä on muuttunut lyhyessä ajassa paljon, mikä asettaa vanhemmat ja perheet arjessa aivan uudenlaisten haasteiden eteen.
Näkyvimmät muutokset liittyvät yhteiskunnallisella tasolla tietotekniikan nopeaan kehitykseen – kaikki on heti saatavilla, oli kyse sitten muista ihmisistä tai erilaisista yhteisöistä, ilmiöistä ja uutisista.
Sosiaalinen media lisää varsinkin nuorilla naisilla merkittävästi kehonkuva- ja ulkonäköpaineita, ja se vääristää käsityksiämme siitä, mitä ”täydellinen elämä” on ja miltä sen kuuluisi näyttää – tähän vertaaminen johtaa yksilötasolla väistämättä vajavaisuuden ja riittämättömyyden tunteisiin.
Nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä on vuosien aikana kasvanut valtavasti, mikä selittyy erityisesti tyttöjen psyykkisen pahoinvoinnin lisääntymisenä ja hakeutumisena psyykkisen avun piiriin.
Älylaitteet löytyvät jokaiselta, ja näistä irrottautuminen on vaikeaa aikuisillekin. Tasapainoilu sopivan ruutuajan kanssa on oma taiteenlajinsa, mutta lisäksi vanhemman tulisi myös olla tietoinen erilaisista sisällöistä, joille nuori laitteidensa myötä altistuu.
Positiivista on, että yhteydenpito läheisiin ja ystäviin on nykyisin toki huomattavasti helpompaa.
Sosiaaliset taidot kehittyvät kuitenkin todellisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, minkä takia kavereita olisi hyvä nähdä vapaa-ajalla muutenkin kuin vain laitteiden välityksellä.
Jokaisella nuorella olisi myös hyvä olla jokin oma harrastus – se ”oma juttu”, joka sytyttää, innostaa ja tuo iloa arkeen.
Kapinoinninkin keskellä nuori kaipaa vanhemman tukea
Nuoret ovat jo monessa suhteessa hyvin taitavia ja osaavia, mutta silti he tarvitsevat vielä paljon vanhemman tukea ja rutiineja arkeen.
Etenkin neuropsykiatrisiin haasteisiin kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön tai autismikirjon häiriöön liittyy useimmiten varsin merkittäviä toiminnanohjauksen pulmia, jotka kuormittavat koko perheen arkea – nuori voi tarvita hyvinkin paljon konkreettista vanhemman apua arjessaan itsenäistymis- ja omatoimisuustaitojen vahvistamiseksi.
Vanhempien ja koko perheen voimavaroja koetellaan muutenkin nuoren tunnemyrskyjen ja mustavalkoisuuden keskellä.
Tärkeintä vanhemmalle on ottaa vastaan nuoren joskus rajutkin tunnevaihtelut, olla läsnä ja kuunnella – auttaa nuorta löytämään oma polkunsa elämässä.
Myös vaikeita tunteita on tärkeä oppia tunnistamaan ja sietämään
On hienoa, että mielenterveyshäiriöihin liittyvä avoimuus on lisääntynyt ja stigma vähentynyt.
Kääntöpuolena on kuitenkin se, että ongelmia saatetaan medikalisoida liian herkästi.
Aikuisella on tärkeä rooli siinä, että nuori oppii sietämään normaaleja negatiivisia tunteita.
Ahdistuneisuus voi parhaimmillaan muistuttaa meitä tärkeiksi koetuista asioista ja auttaa panostamaan ja keskittymään hoidettavana olevaan tehtävään.
Vaikea ahdistuneisuus ilmenee puolestaan merkittävänä välttelykäyttäytymisenä, arjen ja sosiaalisten suhteiden kapeutumisena tai esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksina.
Voimakasta elämää kapeuttavaa ahdistuneisuutta tai muuta vaikeaa mielenterveyshäiriötä voidaan kuitenkin useimmiten monella tapaa helpottaa, ja tässä nuorisopsykiatrinen arvio ja hoito on yleensä hyödyksi.
Hyvän mielenterveyden perusteet eivät kaikesta huolimatta ole vuosien saatossa paljonkaan muuttuneet.
Mielekäs, turvallinen ja hyvä arki, säännölliset vuorokausirytmit, riittävä ja monipuolinen ravinto, uni, liikunta, päihteettömyys, läheiset ja luotettavat ihmissuhteet muodostavat yhdessä peruskallion psyykkiselle hyvinvoinnille.
Tutustu Eetuun ja EMootion nuorisopsykiatrin palveluihin
EMootion nuorisopsykiatrien esittelyt
Yhteystiedot
Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.
Emmi Lönnqvist
Toimitusjohtaja
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270
