EMootion tiimiin kuuluu sekä terapiakoiria että -hevosia.

Toukokuun avoimilla ovilla pääset tutustumaan Porin tiimin terapiaeläimiin ja juttelemaan niiden ihmisten kanssa sekä eläinavusteisuuden vaikuttavuudesta, neurokirjon palveluista että eläinten rooleista ja arjesta osana toimintaa.

Eläin tavattavissa -kuukauden ohjelma & aikataulu

Avoimilla ovilla on tarjolla matalan kynnyksen tiedonjakoa kaikille eläinavusteisesta toiminnasta ja EMootion palveluista kiinnostuneille.

Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista – tule vain paikalle, kun sinulle sopii, ja viivy tovi tai pidempi hetki!

Ohjelmassa mm.

• Tutustumista EMootion terapiaeläinten arkeen ja työtehtäviin
• Tietoa ja ymmärrystä, miten eläinavusteinen toiminta voi tukea erilaisissa elämän haasteissa
• Tutustumista EMootion tiimiläisiin ja toimitiloihin

Nähtävää, opittavaa ja puuhailua löytyy monipuolisesti kaikille kiinnostuneille, myös perheen pienimmille jäsenille!

Ma 4.5. ja 11.5. klo 15–18 – EMootion toimitilat Vanhalla Kauppiksella

Osoite: Luvianpuistokatu 1, 28100 Pori
Sisäänkäynti Äestäjänkadun puoleiselta sisäpihalta
Esteettömyys: toimipiste on esteetön

Yhteystiedot:
Jenni Salomaa
040 351 3059
jenni@emootioterapiat.fi

Ma 18.5. klo 15–18 – Woimahevosen taitotalli

Osoite: Sinivuokontie 18, 29570 Söörmarkku
Katso sijainti kartalta
Esteettömyys: tila ei valitettavasti ole täysin esteetön – kysy tarkemmat tiedot Sallalta, yhteystiedot alla
Woimahevosen laumaan kuuluu: hevosia, kissoja, kanoja ja kukko

Yhteystiedot:
Salla Forsman
040 023 1407
salla@woimahevonen.fi
Woimahevosen kotisivut

Ma 25.5. klo 15–18 – Luontoklinikka

Osoite: Hanhistentie 130, 26950 Rauma
Katso sijainti kartalta
Esteettömyys: tila ei valitettavasti ole täysin esteetön – kysy tarkemmat tiedot Jenniltä, yhteystiedot alla
Luontoklinikan laumaan kuuluu: hevosia, koiria, kaneja, kissoja, ankkoja ja lampaita

Yhteystiedot:
Jenni Salomaa
040 351 3059
jenni@emootioterapiat.fi
Luontoklinikan kotisivut

Mitä on eläinavusteinen toiminta?

Eläinavusteisessa toiminnassa kuntoutus- tai terapiapalvelun tiimiin kuuluu myös rooliinsa koulutettu terapiaeläin.

Eläimen osallistuminen toimintaan perustuu aina kunkin yksilölliseen hoitosuunnitelmaan ja tavoitteisiin. Käytännön toiminta voi siis näyttää hyvinkin erilaiselta osallistujien kesken, koska se perustuu yksilöllisiin tarpeisiin.

Eläinavusteisuus on tutkitusti vaikuttava tuki mm. neurokirjon kuntoutuksissa, ja voi auttaa, kun tavoitteena on työstää esim. seuraavia teemoja:

• Keho-mieli-yhteys & tunnesäätely
• Vireystilan & tarkkaavaisuuden säätely
• Sosiaaliset- & vuorovaikutustaidot
• Minäkuva & pystyvyysusko
• Ahdistus & pelkotilat

Eläinavusteisuuden vaikuttavuuteen ja käytännön esimerkkeihin voit tutustua tarkemmin tässä artikkelissa:

Eläinavusteisuus – eläin auttaa, kun tunteille ei ole sanoja

Ja EMootion eläinavusteisiin palveluihin ja terapiaeläimiin voit tutustua näillä sivuilla:

Eläinavusteiset palvelut

Terapiaeläinten esittelyt

Tervetuloa tutustumaan toimintaan toukokuussa!

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Jenni Salomaa
Porin tiimivastaava
jenni@emootioterapiat.fi
040 351 3059

Artikkeli Terapiaeläin tavattavissa -teemakuukausi Porissa toukokuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Viikolla 14 vietetään autismitietoisuuden viikkoa. Autismiliiton kymmenettä kertaa järjestämän viikon tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä autismista.

EMootion tapahtumat:

• Ti 31.3. Tietoa neurokirjon Oma Väylä & LAKU -kuntoutuksista EMootiolla – Porin toimipiste esittäytyy (IG live)
• Ke 1.4. Autismi työelämässä – tietoa & käytännön vinkkejä työnantajille ja tukihenkilöille autistien työllistymisen tukemisesta (IG live)
• Ke 1.4. Ohjattu vertaisryhmä neurokirjon nuorille aikuisille Tampereella

Tämän vuoden teemana on myötätuntokuilu – mutta mitä se tarkoittaa?

Neurotyypilliset henkilöt tarkastelevat maailmaa erilaisen linssin läpi kuin autistit.

Neurotyypillisten enemmistöllä on kuitenkin se etu puolellaan, että heidän tapaansa pohtia elon kulkua ja ilmaista ajatuksiaan harvoin kyseenalaistetaan sellaisenaan.

Enemmistön ajattelun ja vuorovaikutuksen tavat perustuvat lapsena opittuihin ja yleisesti hyväksyttyihin normeihin – niihin, joita neurovähemmistössä olevalla autismikirjon henkilöllä voi olla vaikea ymmärtää, koska hänen norminsa näyttävät erilaisilta.

Kun kommunikoinnin yhteentörmäyksiä sitten tulee, syitä etsitään usein autisteista ja tulkitaan erilainen kommunikointityyli sosiaalisiksi haasteiksi.

Todellisuudessa taustalla on kuitenkin kahden erilaisen neurotyypin vaikeudet rakentaa siltoja vuorovaikutustapojensa välille eli ilmiö, jota kutsutaan myötätunto- tai empatiakuiluksi.

Samankaltaisia kokemuksia voi tulla vastaan esimerkiksi, kun yhteisymmärrystä haastaa kielimuuri tai kulttuurierot – ja tavallaan kyse on juuri näistä neuroenemmistöjen ja -vähemmistöjenkin välillä, erilaisista tavoista tarkastella maailmaa ja ilmaista itseään.

Ja näissä tilanteissa on molempien osapuolten vastuulla tulla toisiaan vastaan ja rakentaa yhteisymmärrystä ilman ennakko-oletuksia, jotta kaikilla olisi mahdollisuus elää omalle tuntuvalla tavalla.

Empatiakuiluun ja kunnioittavan keskustelun periaatteisiin voit tutustua tarkemmin tässä artikkelissa:

Nepsy, neurokirjo vai neuroepätyypillinen? Opas neuromoninaisuuden käsitteisiin ja syrjimättömään kieleen

Ja vielä lisää voit oppia osallistumalla EMootion tapahtumiin, listaus alla.

Autismitietoisuuden viikon ohjelma EMootiolla

Tietoa neurokirjon Oma Väylä & LAKU -kuntoutuksista EMootiolla – Porin toimipiste esittäytyy

Aika: Ti 31.3.2026, alk. klo 13.30
Paikka: Instagram Live @emootio_pori
Ilmoittautuminen: Ei ilmoittautumista, klikkaa itsesi mukaan tästä
Stagella: EMootion Jenni Salomaa, Esa Lehto ja Salla Forsman

Kenelle: Neurokirjon nuorille & nuorille aikuisille, kirjolaisten huoltajille & muille kuntoutuksista kiinnostuneille

Mitä: Tutustutaan Oma Väylä & LAKU -kuntoutuksiin EMootiolla erityisesti autismin näkökulmista.

Kerrotaan ja keskustellaan siis esimerkiksi:

• Millainen tiimi kuntoutuksia on toteuttamassa
• Miten toimitiloissa on huomioitu aistiherkkyydet
• Miten kuntoutusten suunnittelussa on huomioitu esim. sosiaalinen jännitys
• Miten eläinavusteisuus liittyy kuntoutuksiin ja mitä hyötyä terapiaeläimen mukanaolosta voi olla

Ennakkokysymyksiä voi lähettää Porin EMootion Instassa (@emootio_pori) tai sähköpostilla meidän Jennille jenni@emootioterapiat.fi

Ja kysymyksiä voi esittää myös livessä chatin kautta!

Autismi työelämässä – tietoa & käytännön vinkkejä työnantajille ja tukihenkilöille autistien työllistymisen tukemisesta

Aika: Ke 1.4.2026, klo 19–19.30
Paikka: Instagram Live @emootioterapiat
Ilmoittautuminen: Ei ilmoittautumista, klikkaa itsesi mukaan tästä
Stagella: Mika Polvisalo

Kenelle: Työnantajat, rekrytoijat, neurokirjon nuorten kanssa toimivat tahot

Mitä: Napakassa ja käytännönläheisessä tietoiskussa käydään läpi miksi neurokirjo ja autismi ovat nyt tapetilla työelämäkeskusteluissa, ja mitä jokaisen työnantajan tulisi ymmärtää neurokirjosta.

Käytännön esimerkkien ja kokemusten kautta avataan sekä tyypillisimmät haasteet että toimiviksi todetut toimintamallit, joiden avulla onnistuneita työllistymisprosesseja on rakennettu.

Ennakkokysymyksiä voi lähettää EMootion Instassa (@emootioterapiat) tai sähköpostilla meidän Mikalle mika@emootioterapiat.fi

Ja kysymyksiä voi esittää myös livessä chatin kautta!

Vertaisryhmä neurokirjon nuorille aikuisille Tampereella

Aika: Ke 1.4.2026, klo 16.30–18
Paikka: EMootion toimitilat, Pyhäjärvenkatu 5 A, 4 krs., 33200 Tampere
Ilmoittautuminen: viim. 29.3. tällä lomakkeella
Ohjaajana: Koulutettu autismikirjon kokemusasiantuntija Kirsikka Stenlund

Kenelle: 16–30 v. tyypeille, jotka tunnistavat itsessään neurokirjon piirteitä ja kaipaavat ympärilleen ihmisiä, jotka ymmärtävät ilman, että itseään tarvitsee jatkuvasti selittää. Voit tulla mukaan oli sinulla diagnoosi tai ei.

Mitä: Avoimessa ja ilmaisessa vertaisryhmässä kokoonnutaan oppimaan uusia näkökulmia ja jakamaan omia kokemuksia teemasta voimaantumisen keinot ja palautuminen neurokirjolla.

Osallistua voi tavalla, joka tuntuu omalle. Keskusteluun voi siis osallistua sen verran kuin haluaa ja sitä voi tulla myös seuraamaan sivusta. Rennosta Olkkari-tilasta löytyy myös mahdollisuuksia puuhastelulle, kuten piirtelylle, pelailulle tai fidget-leluvalikoiman testailulle.

EMootion vertaistoimintaan voit tutustua tarkemmin tällä sivulla.

Muista ilmoittautua mukaan viimeistään 29.3.!

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Emmi Lönnqvist
EMootion toimitusjohtaja
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270

Artikkeli Autismitietoisuuden viikon ohjelma EMootiolla 30.3.–5.4.2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Neurokirjon vähemmistöstressi voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen jo kauan ennen kuin tunnistaa olevansa kirjolla. 

Tämän artikkelin on kirjoittanut EMootionkin tiimissä toimiva koulutettu autismikirjon kokemusasiantuntija Kirsikka Stenlund.

Hän kertoo omista vähemmistöstressin kokemuksistaan, sekä siitä, kuinka muita kirjolla olevia kohtaamalla voi syntyä ymmärrystä ja tilaa alkaa rakentaa elämää, joka vihdoin tuntuu omalle.

Tämän artikkelin sisällys:

• Mitä on vähemmistöstressi?
• Millä tavoin vähemmistöstressi voi näkyä neurokirjon henkilön elämässä? – Kirsikan tarina
• Miksi omat neurokirjon piirteet on tärkeä tunnistaa vaikkei olisi diagnoosia?
• Miten vertaistoiminta voi auttaa omantuntuisen elämän rakentamisessa?
• EMootion Olkkari – avointa ja ilmaista vertaistoimintaa neurokirjon nuorille aikuisille

Mitä on vähemmistöstressi?

Vähemmistöstressillä tarkoitetaan jatkuvaa stressiä, joka johtuu syrjinnän kokemuksista tai niiden pelosta. Se voi aiheuttaa monenlaisia tunteita – ahdistuksen, turvattomuuden, näkymättömyyden, arvottomuuden ja viallisuuden tunteita, ja näitä tunteita aiheuttavien tilanteiden välttelyä.

Vähemmistöstressi voi vaikuttaa negatiivisesti sekä fyysiseen että mielenterveyteen. Negatiivisia vaikutuksia voi lisätä myös syrjintäkokemusten vähättelyn kohtaaminen muilta ihmisiltä.

Vähemmistöstressiä ei sinänsä aiheuta pelkkä vähemmistöön kuuluminen vaan se, miten ympäristö ja yhteiskunta suhtautuu vähemmistöihin ja yleisiksi määritellyistä käytänteistä poikkeaviin ajattelun ja toiminnan tapoihin. 

Vähemmistöstressiä voivat kokea kaikki vähemmistöt – esimerkiksi henkilöt, joilla on vamma, etniset vähemmistöt, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, pitkäaikaissairaat ja uskonnolliset vähemmistöt. 

Neurovähemmistön keskuudessa stressiä lisää myös se, että neurokirjon ihmisistä moni kuuluu useisiin vähemmistöihin, jolloin vähemmistöstressikin voi kertaantua.

Aiheeseen voi tutustua tarkemmin esimerkiksi tässä kattavassa tietopaketissa, joka käsittelee vähemmistöstressiä ja sukupuolivähemmistöjä neurokirjolla Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivuilla.

Millä tavoin vähemmistöstressi voi näkyä neurokirjon henkilön elämässä? – Kirsikan tarina

Sain autismidiagnoosini vasta aikuisella iällä, yli 30-vuotiaana.

Aiempaan elämääni ennen diagnoosia on mahtunut useampia autistisia burnouteja, kun olen uupunut siitä, kuinka olen yrittänyt jatkuvasti mahtua neuroenemmistön määrittämään muottiin ja pinnistellyt läpi erilaisten elämänvaiheiden. 

Ensimmäisen kerran uuvuin lukion jälkeisissä jatko-opinnoissa. Kun lopulta päädyin hakemaan terveydenhuollosta apua, minulle asetettiin masennus- ja ahdistuneisuushäiriön diagnoosit.

Minua hoidettiin toistakymmentä vuotta masentuneena eikä uupuneena autistina.

En oikein missään vaiheessa kokenut hyötyväni esimerkiksi mielialalääkityksestä, ja vaikka kuntoutuspsykoterapian koin hyödyllisenä tapana prosessoida asioita, koska pääasiassa muutenkin prosessoin asioita puhumalla, en saanut siitä pidempiaikaista hyötyä tai muutosta tilanteeseeni.

Olin kyllä lapsuudessa ja nuoruudessa pohtinut useaankin otteeseen autismikirjon piirteitä itsessäni, mutta päätynyt joka kerta hylkäämään ajatuksen, koska en täysin vastannut sitä mieleeni muodostunutta stereotyyppistä käsitystä autismikirjon ihmisestä. 

Lopulta törmäsin useampiin kuvauksiin autismista, jotka eivät vastanneetkaan vanhanaikaisia poikien ja miesten piirteiden pohjalta laadittuja diagnostisia kriteereitä, ja huomasin samaistuvani lähes kaikkiin näihin piirteisiin. Myös lääkärini oli halukas miettimään syitä toistuvien masennus- ja uupumisjaksojeni taustalla, ja tästä lähti lopulta liikkeelle oma tutkimusprosessini.

Olen tietämättänikin kokenut vähemmistöstressiä pitkin elämääni. 

Neurokirjon ihmiset kokevat usein jatkuvaa tarvetta selittää itseään tai tekemistään muille ihmisille siinä pelossa, että voi tulla väärinymmärretyksi. 

Monella on kokemuksia siitä, kuinka jatkuvasti on jollain tavalla vääränlainen, ei kuulu porukkaan, on jollain tavalla muille ihmisille liikaa tai liian vähän. 

Tämä usein johtaa toistuviin kokemuksiin syrjinnästä tai kiusaamisväkivallasta. 

Yhteiskunnan odotukset muodostavat herkästi jatkuvan paineen olla jotain muuta kuin mitä on, ja muistutuksia omasta erilaisuudesta tulee vastaan jatkuvasti.

Tämä voi johtaa usein maskaamisen (eli omien piirteiden piilottamisen) lisääntymiseen ja voi lisätä samalla negatiivisia käsityksiä itsestä.

Neurokirjon ihmiselle neuronormatiivinen yhteiskunta voi pahimmillaan olla jatkuvaa muistutusta omasta erilaisuudesta. Tätä olen itsekin kokenut ja oppinutkin maskaamaan jo lapsena.

Yhteiskunta on täynnä erilaisia odotuksia siitä, millainen ihmisen kuuluu olla, millainen tapa kommunikoida on niin sanotusti hyväksyttävää, millaisessa järjestyksessä ja aikataulussa tiettyjä elämän merkkipaaluja pitäisi saavuttaa.

Tällaisia normeja on niin paljon, etten itsekään ole tullut niitä ajatelleeksi ennen kuin tunnistin itseni autistiksi.

Tunnistan omasta menneisyydestäni jatkuvaa vertaamista muihin, ja muistan usein miettineeni, että minussa täytyy olla jotain vialla, kun tuntui etten jaksa muiden tavoin.

Autismini tunnistamisen jälkeen vähemmistöstressini muoto muuttui hieman. Toisaalta rupesin saamaan selityksiä aiemmille kokemuksilleni, ja omassa mielessäni piirteeni muuttuivat paljon neutraaleimmiksi.

Toisaalta diagnoosin saamisen kynnyksellä kamppailin aikani huijarisyndrooman kanssa. Tein paljon ajatustyötä sen kanssa, että opin näkemään omat piirteeni riittävinä ja ymmärsin, että autismi todellakin on nimenomaan kirjo ja opin näkemään omat piirteeni yhtä arvokkaina ja oikeanlaisina kuin muidenkin. 

Nyt ajattelen olevani oikeanlainen juuri näin, kaikkine vahvuuksieni ja heikkouksieni.

Vertaistoimintaan mukaan löytäminen oli yksi merkittävimpiä asioita tällä omiin neurokirjon piirteisiin tutustumisen matkallani. 

Vertaisten ryhmä on ollut ensimmäinen ryhmä, missä olen kokenut olevani riittävä omana itsenäni. Se, että olen päässyt kuulemaan myös muiden samantapaisia kokemuksia, on vähentänyt myös kokemaani vähemmistöstressiä merkittävästi. 

Omien piirteiden tunnistaminen, oikeanlaisen tiedon saaminen ja vertaistuki ovat auttaneet itseäni tunnistamaan ja vetämään minulle terveellisiä rajoja ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistani.

Miksi omat neurokirjon piirteet on tärkeä tunnistaa vaikkei olisi diagnoosia?

Tiedon lisääntyessä moni on alkanut tunnistaa itsessään toiminnan tai ajattelun malleja, jotka vastaavat muiden neurokirjavien kokemuksia.

Omien neurokirjon piirteiden tunnistaminen onkin tärkeä vaihe matkalla hyvinvointiin ja parempaan itsetuntemukseen silloinkin, kun ne eivät kuljeta viralliseen diagnosointiin asti. 

Ennen tunnistamista todella moni näkee omat piirteensä negatiivisina, koska yhteiskunnan normit ja odotukset antavat jatkuvaa viestiä omasta erilaisuudesta. Ympäristön luomat odotukset ja negatiiviset kokemukset johtavat lisääntyneeseen maskaamiseen ja tämä vahvistaa herkästi negatiivista kuvaa itsestä.  

Jatkuva vähemmistöstressin kokeminen voi johtaa omien piirteiden vähättelemiseen, ja siten myös omien tarpeiden kuuntelemisen ja rajojen vetämisen vaikeuteen. 

Monet päätyvät ohittamaan omia tarpeitaan ja ylittämään rajojaan sen takia, että paine mukautua yhteiskunnan odotuksiin on niin suuri. 

Tämä voi pitkittyessään johtaa hermoston uupumiseen ja romahtamiseen.

Sekä oikean diagnoosin saaminen että itse oman neurokirjavuutensa tunnistaminen voi usein muuttaa ajatuksia neutraalimmaksi ja antaa mahdollisuuden löytää selityksiä aiempaan elämään. Vaikeatkin kokemukset menneisyydessä voivat olla helpompia käsitellä, kun tietää syyn.

On helpottavaa ymmärtää, ettei olekaan vääränlainen vaan ainoastaan erilainen. Eikä erilaisuus oikeasti tarkoita millään tavalla huonompaa. 

Itseymmärrys voi auttaa näkemään, ettei oma kommunikaatiotapa olekaan huono, vaan ainoastaan hiukan erilainen kuin monella muulla.

Me neurokirjavat ei olla mitenkään hankalia tai vaikeita ihmisiä, eivätkä meidän tarpeet ole liian vaativia tai vähemmän tärkeitä kuin muiden tarpeet. Ne ovat meidän tarpeita, ja sellaisinaan täysin yhtä arvokkaita kuin kenen tahansa muunkin tarpeet.

Miten vertaistoiminta voi auttaa omantuntuisen elämän rakentamisessa?

Vertaistoiminta voi olla suuri helpotus vähemmistöstressin kokemiseen. 

Vertaisten pariin löytäminen voi olla monelle neurokirjon ihmiselle niitä ensimmäisiä kertoja, kun kokee olevansa ihmisryhmässä, jossa huomaa muiden ymmärtävän täysin omia kokemuksia ja sitä, miten erilaiset piirteet vaikuttavat elämään.

Vertaisuus voi tarjota korjaavia kokemuksia, kun huomaa, ettei ole yksin ajatustensa, tunteidensa ja tapojensa kanssa. 

Vertaisryhmä voi olla ensimmäinen paikka, joka voi luoda mahdollisuuden tutkia omaa tapaansa maskata ja ehkä vähentää sitä.

Vertaistoiminnassa voi syntyä kokemus siitä, että tulee ymmärretyksi ilman jatkuvaa selittämistä. Kun ei tarvitse perustella omaa olemistaan tai sopeuttaa itseään muiden odotuksiin, tilaa vapautuu oman itsen tutkimiselle. 

Tämä voi vähentää vähemmistöstressiä, lisätä turvan tunnetta arjessa ja tukea itsetuntemusta ja myötätuntoa itseä kohtaan.

On monesti todella helpottavaa huomata, että oma olemisen, kommunikaation ja tunteiden ilmaisun tapa onkin hyväksyttyä. 

Vertaistoiminta voi tarjota neurokirjon ihmiselle paljon enemmän kuin yksittäisiä kohtaamisia. Se voi olla paikka, jossa oma kokemus lakkaa olemasta poikkeus ja muuttuu jaetuksi kokemukseksi.

Toisten kokemusten kautta voi saada uusia näkökulmia esimerkiksi omien rajojen tunnistamiseen, palautumiseen, ihmissuhteisiin ja elämän rytmittämiseen.

Kun kuulee toisten kokemuksia, omia elämänvaiheita ja reaktioita voi alkaa nähdä uudessa valossa. Aiemmin vaikeilta tai häpeällisiltä tuntuneet asiat saattavatkin näyttäytyä ymmärrettävinä reaktioina kuormittavaan ympäristöön. 

Samalla syntyy lupa rakentaa elämää omista lähtökohdista käsin valmiiden mallien tai normien sijasta. 

Vertaisryhmä voi olla paikka, jossa saa olla keskeneräinen, opetella rauhassa ja löytää toivoa.

EMootion Olkkari – avointa ja ilmaista vertaistoimintaa neurokirjon nuorille aikuisille

Vertaistoiminta on ollut itselleni tärkeä tuki itseymmärryksen ja itsetunnon rakentamisessa. 

Siksi koen tärkeäksi mahdollistaa samaa tukea muillekin, ja kouluttautumalla kokemusasiantuntijaksi olen löytänyt mukaan erilaisten vertaistukiryhmien ohjaajaksi, kuten EMootion Olkkariin.

Olkkaritoiminta on avointa vertaistoimintaa neurokirjon nuorille aikuisille (16–30 v.).

Ryhmään voi tulla oli diagnoosia tai ei – myös silloin, kun tuntuu, että joihinkin muiden neurokirjon ihmisten kokemuksiin on helppo samaistua, mutta ei ole ihan varma mitä kaikkea neurokirjavuus voi tarkoittaa omassa elämässä. 

Osallistuessa ei myöskään tarvitse tuntea ketään ryhmässä jo käyvää. Toiminta on rakennettu erilaiset sosiaalisuuden muodot hyväksyen, ja jos paikalle tuleminen jännittää, voi aina pyytää vaikka kaverin mukaan (– muistakaa molemmat kuitenkin ilmoittautua!)

Olkkarin jokaisella kerralla on oma teemansa, ja vapaata keskustelua aiheen ympärillä. Aiheesta riippumatta aina saa esittää kysymyksiä itseä pohdituttavista asioista ja esittää toiveita seuraavien kertojen aiheiksi.

Halutessaan ryhmässä voi myös esimerkiksi piirustella tai pelailla. Myös värikäs valikoima stimmausvälineitä on aina saatavilla.

Olkkari on matalan kynnyksen vertaistoimintaa. Joskus voi riittää, että tulet vain paikalle ja kuulostelet rauhassa ilman suurempaa osallistumista keskusteluun. 

Olkkari on mukava ja rento ryhmä, jossa ei tarvitse esittää jaksavansa tai täyttää mitään odotuksia. Riittää, että tulet mukaan sellaisena kuin sillä hetkellä olet.

Tarkat tiedot Olkkarista ja ilmoittautumisesta löydät näistä linkeistä:

• Olkkarin info & aikataulut
• Olkkarin ilmoittautuminen
• Olkkarin yhteiset säännöt
• EMootion turvallisemman tilan periaatteet

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Emmi Lönnqvist
EMootion toimitusjohtaja
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270

Artikkeli Neurokirjon vähemmistöstressi & vertaistoiminnan tärkeys sen lievittäjänä julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Etsitkö terapeuttia Kelan kuntoutuspsykoterapiaan Tampereella?

EMootion Emmi Lönnqvist (esittely alla) valmistui joulukuussa 2025 ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi. Alkuvuodesta 2026 alkaen Emmin luo on siis mahdollista hakeutua myös Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.

Emmi on pitkän linjan mielenterveyden ammattilainen, ja myös ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Psykoterapeutiksi valmistumisen myötä EMootion palveluvalikoima täydentyy yksilöpsykoterapialla, jota voi toteuttaa toivottaessa myös eläinavusteisesti.

Ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan voit tutustua tällä sivulla.

Tässä artikkelissa esittelemme:

• Emmi Lönnqvistin
• Ratkaisukeskeisen psykoterapian pähkinänkuoressa
• Lopusta löydät vielä Emmin yhteystiedot

Esittelyssä Emmi Lönnqvist

Emmi on aito, avoin ja energinen mielenterveyden ammattilainen, jonka terapiatyössä korostuu rehellisten luottamussuhteiden rakentaminen ja ihmisten hyväksyminen juuri sellaisena kuin he ovat.

Emmillä on pitkä kokemus erilaisten psyykkisten sairauksien hoidosta. Häneltä saat asiantuntevaa apua esimerkiksi kuormittavaan elämäntilanteeseen, psyykkiseen oireiluun, työssäjaksamiseen sekä muihin elämän haasteisiin ja solmukohtiin.

Työhistoriansa aikana Emmi on auttanut kaiken ikäisiä ihmisiä elämän solmukohdissa, erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Erityisen hyvä Emmi on neurokirjon haasteiden ymmärtämisessä, hyväksymisessä ja omien voimavarojen tunnistamisessa ja vahvistamisessa. Emmin vastaanotolla ratkaisukeskeinen psykoterapia voi olla erityinen apu esimerkiksi henkilöille, jotka opettelevat elämään aikuisiällä saadun nepsy-diagnoosin kanssa.

Ydinosaamista ovat myös aistiherkkyyksien aiheuttaman kuormituksen, stressin ja masennusoireiden tunnistaminen ja tasapainottavien keinojen löytäminen kuormituksen helpottamiseksi.

Kaikessa Emmin tekemisessä kulkee mukana vahva kunnioitus ihmisyyden moniulotteisuutta kohtaan. Emmin vastaanotto on turvallinen tila kaikille seksuaali- & sukupuoli-identiteeteille.

Mukana kulkevat toivottaessa myös terapiakoirat Ilo ja Alli, jotka myös rakastavat ihmisiä juuri sellaisina kuin he ovat.

Koulutus

• Ratkaisukeskeinen psykoterapeutti
• Kognitiivis-integratiivisen psykoterapian koulutuksessa (2026–2027)
• Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti
• Sairaanhoitaja (mielenterveys & päihdetyö)
• Neuropsykiatrinen valmentaja
• NLP Practitioner
• Metsämieliohjaaja
• Eläinavusteinen terapia – työpareina toimelias bordercollie Ilo tai empaattinen Englannin springelspanieli Alli

Mitä on ratkaisukeskeinen psykoterapia?

Ratkaisukeskeinen psykoterapia (ratkes) on käytännönläheinen ja turvallinen tapa tutustua itseensä. Siihen osallistuakseen ei tarvitse tunnistaa tarkkaa ongelmaa tai tavoitetta. Riittää, että haluaa liikkua epämääräisen ahdistuksenkin keskellä kohti parempaa elämää.

Lopulta ratkesissa on melko vähän kyse ratkaisujen löytämisestä tai antamisesta.

Sen sijaan aktiivisella keskustelulla ja näkökulmien muuttamisella pyritään saamaan aikaan pienen pieniä muutoksia arjessa, joiden avulla voidaan huomata, ettei ongelma lopulta tarvinnutkaan monimutkaista määrittelyä ja ratkaisua – se tarvitsi uudenlaisen suhtautumistavan.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii kaikille, jotka haluavat aktiivisesti rakentaa elämäänsä kohti parempaa – tai opetella sellaiseksi.

Tämä tarkoittaa, että ratkesin avulla voi löytää apua monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin, ja myös niiden ennaltaehkäisyyn. Ratkes auttaa myös sopeutumaan uusiin elämänvaiheisiin ja muutoksiin.

Ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan voit tutustua tarkemmin tässä artikkelissa.

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Emmi Lönnqvist
Ratkaisukeskeinen psykoterapeutti 12/2025 alk.
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270

Artikkeli Ratkaisukeskeinen psykoterapia alkaa Tampereella ja etänä julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Artikkeli päivitetty 29.4.2026

Kelan tukema Oma Väylä on 16–29-vuotiaille neurokirjon henkilöille suunnattu pitkäkestoinen kuntoutus. 

Kuntoutuksen tavoite on tarjota tukea opintoihin tai työelämään siirtymisessä tai niissä pysymisessä sekä omannäköisen arjen rakentamisessa omia piirteitä kunnioittaen.

Tutustu Oma Väylään & hakuohjeisiin tällä sivulla.

Kuntoutuspäätöksen tekee Kela. Kielteinen päätös ei aina tarkoita, että päätös olisi lopullinen.

Yksi suurimmista hylkäämisen syistä on epäselvä tai puutteellinen hakemus ja/tai lausunto (ks. Kelan Kirjo-projektin webinaari).

Byrokratian aiheuttamasta turhautumisesta huolimatta usein paras toimintamalli on siis pysyä sinnikkäänä hakemisen suhteen, ja yrittää uudelleen. 

Alta löydät konkreettiset ohjeet seuraaviin askeliin hylkäävän kuntoutushakemuksen jälkeen.

Tässä artikkelissa käymme läpi:

• Kuntoutuksen myöntämisen edellytykset
• Yleisimmät syyt kielteiseen kuntoutuspäätökseen
• Toimintaohjeet kielteisen päätöksen jälkeen
• Uuden hakemuksen tekeminen
• Hakemuksessa vaadittava sisältö & esimerkit tarkennuksista
• B-lausunnon vaadittava sisältö
• Vaihtoehtoiset tuki- & palvelumuodot

Hakemusasioista voit kysyä myös sähköpostitse tai puhelimitse ilman sitoutumista meihin palveluntarjoajana. Tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot löydät artikkelin lopusta.

Mitkä ovat Oma Väylä -kuntoutuksen myöntämisen edellytykset ja miten niitä arvioidaan?

Kuntoutuspäätöstä tehdessä Kela arvioi hakijan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Sen vuoksi on tärkeää, että hakemus ja sen liitteet antavat mahdollisimman kattavan ja selkeän kuvauksen hakijan elämäntilanteesta.

On myös tärkeä ymmärtää, että Oma Väylän painotus on vahvasti opinto- & työelämässä tai sinne suuntaamisessa.

Kuntoutus ei siis ole tarkoitettu ensisijaiseksi tukimuodoksi diagnoosin kanssa tutuksi tulemisessa, arjen haasteiden ratkomisessa tai elämän suunnan löytämisessä, vaikka nekin osa-alueet vuoden aikana tutuiksi tulevat.

Edellytyksinä myönteiselle päätökselle ovat:

• Oikea ikäryhmä (16–29-vuotias)
• Asianmukainen ja asianmukaisesti asetettu neurokirjon diagnoosi (ADHD, ADD tai/ja autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (ent. Aspergerin oireyhtymä))

Lisäksi arvioidaan:

• Toimintakykyä ja haasteita työssä tai opinnoissa
• Mahdollisia rinnakkaishäiriöitä, kuten masennusta tai ahdistusta, ja voidaanko niihin vaikuttaa Oma Väylän avulla. Esimerkiksi masennus itsessään ei ole este kuntoutukseen hakemiselle, mutta voimia pitää löytyä sekä opintoihin/töihin osallistumiseen tai niihin hakemiseen sekä kuntoutukseen sitoutumiseen
• Hakijan (ja tarvittaessa myös perheen) motivaatiota sitoutua kuntoutukseen ja sen edellyttämiin muutoksiin arjessa
• Kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta hakijan elämän kokonaistilanteessa

Huomaathan myös, että Oma Väylä -kuntoutus voidaan myöntää vain kerran. Mikäli olet aloittanut kuntoutuksen ja keskeyttänyt sen, ota yhteys Kelaan ja keskustele mahdollisuudesta uudelleen hakemiseen ja sen edellytyksistä.

Lähde: Kelan webinaari (10.11.2025): Oma väylä -kuntoutuksen myöntäminen

Miksi Oma Väylä -hakemus yleisimmin hylätään?

Kelan mukaan yleisimmät syyt hakemuksen hylkäämiselle ovat seuraavat:

Hakija ei kuulu palvelun kohderyhmään eli ei ole 16–29-vuotias; hänellä ei ole asianmukaista diagnoosia; käynnissä on vaativa lääkinnällinen kuntoutus; tai häneltä puuttuu opiskelu-/työpaikka ja/tai selkeä suunta, tavoitteet ja motivaatio sellaisen hankkimiseen tai opinnoissa/työssä pysymiseen.

Hakijan sairaustilanne on liian vaikea kuntoutuksen tavoitteisiin nähden. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi masennus haastaa hakijan toimintakykyä tässä hetkessä niin vakavasti, että aktiivisuutta vaativa kuntoutus ei ole paras hoitomuoto oireisiin. Tällöin kuntoutuksen oikea-aikaisuus ei toteudu ja Kela katsoo, että ensisijaisesti tulisi hoitaa sairaus ja sen jälkeen keskittyä nepsy-haasteiden tukemiseen.

Hakemus on puutteellinen, eikä pyydettyjä lisäselvityksiä ole toimitettu. Huomioithan, että Kela pyytää lisäselvitykset ensisijaisesti aina OmaKelan viestitoiminnolla tai soittamalla hakijalle. 

Lähde: Kelan webinaari (10.11.2025): Oma väylä -kuntoutuksen myöntäminen

Mitä tehdä hylkäyspäätöksen jälkeen?

Hylkäävä päätös on lähes aina pettymys. Anna itsellesi hetki aikaa tuntea sen aiheuttamat tunteet, ja vasta, kun tunnet olosi taas tasaisemmaksi, pohdi jatkoa. 

Mikäli koet, että hylkäämiselle esitetyt syyt eivät vastaa sitä, mitä yritit hakemuksellasi kertoa ja Oma Väylän palvelukuvaus vastaa tilannettasi ja tavoitteitasi, toimi seuraavasti.

1. Lue päätös huolellisesti ja merkitse itsellesi muistilistaksi syyt hylkäämiselle. Mikäli esitetyt syyt ovat epäselvät, ota yhteys Kelan asiakaspalveluun päätöksen ohjeiden mukaisesti tarkennusten pyytämiseksi.
   
2. Tarkista hakemuksesi ja kiinnitä erityistä huomiota tekemäsi muistilistan huomioihin. Kirjaa tarvittaessa konkreettiset esimerkit haasteistasi ja tavoitteistasi. (ks. kpl Hakemuksen sisältö)
   
3. Varaa aika lausunnon kirjoittaneelle hoitavalle tahollesi. Ota mukaan kieltävä päätös ja oma muistilistasi, jotta voitte yhdessä käydä läpi hakemuksen ja/tai lausunnon puutteet merkintöjesi mukaisesti, ja laatikaa toimintasuunnitelma uuden hakemuksen tekemiseksi. (ks. kpl Tarkistuslista B-lausunnon tarkentamiseen)

Uuden hakemuksen tekeminen

Hylätystä päätöksestä on mahdollista tehdä oikaisupyyntö eli valitus. Ohjeet löytyvät päätöskirjelmästä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että oikaisujen käsittelyissä on usein hyvin pitkät käsittelyajat. 

Etenkin jos hakemus on hylätty puutteellisten tai epäselvien tietojen vuoksi tai on tulkittu, että oikea-aikaisuus ei toteudu, ja koet tulkinnan virheelliseksi, kannattaa valituksen sijaan tehdä uusi hakemus.

Päätöksen syyt kertovat, mistä hylkääminen johtuu eli mihin uudessa hakemuksessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. 

Usein paras tapa toimia on varata aika lääkärille tai taholle, joka B-lausunnon laati, ja keskustella hänen kanssaan jatkon toimintasuunnitelmasta. 

Jos esimerkiksi oikea-aikaisuus on haaste, lääkärin kanssa voi laatia konkreettisen toimintasuunnitelman askelista, jotka ottaa ennen seuraavan hakemuksen lähettämistä.

Hakemuksen sisältö ja esimerkkejä tarkennuksista

Oma Väylään haetaan Kelan KU132-lomakkeella. Kiinnitä huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin hakemusta täyttäessä.

Kuntoutuksen ja avun tarve

Kuvaile nykytilannetta ja haasteitasi mahdollisimman konkreettisesti, esim.

• Vältä: Keskittyminen on haastavaa.
• Suosi: Pystyn keskittymään tehtävään n. 15 min. Koulutehtävien aloittaminen on haastavaa, enkä usein saa niitä palautettua ilman ulkopuolista apua, minkä vuoksi opintoni ovat viivästyneet.

• Vältä: Sosiaaliset tilanteet ahdistavat.
• Suosi: Lähityö ja asiakastapaamiset aiheuttavat hyvin voimakasta sosiaalista ahdistusta, minkä vuoksi sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja olen saanut huomautuksia esihenkilöltä.

Kuntoutuksen tavoite

Kuvaile konkreettisin esimerkein, miten toivot kuntoutuksen ratkaisevan edellisessä kohdassa esittelemäsi haasteet, esim.

• Vältä: Haluan parantaa sosiaalisia taitojani.
• Suosi: Tavoitteeni on tunnistaa itselleni haastavimmat vuorovaikutustilanteet ja oppia ymmärtämään, miksi ne kuormittavat niin paljon. Haluan myös oppia kuormituksen säätelyn keinoja ja harjoitella sosiaalisia tilanteita ohjaajan kanssa ja ryhmätoiminnassa.

Oma Väylä -kuntoutuksen tarpeellisuus ja tavoitteet

Muista valita palveluntuottaja. Paikkakunnallasi toimivien palveluntuottajien listan löydät Kelan sivuilta.

Tutustu Oma Väylän palvelukuvaukseen ja pohdi tarkkaan, miksi juuri tämä kuntoutusmuoto olisi sinulle hyödyksi juuri nyt. Miltä toivot elämän näyttävän työn, opiskelujen tai arjen suhteen kuntoutuksen päätteeksi? Miltä sitoutumisesi kuntoutukseesi näyttää?

Taas kerran, konkretia on paras etenemiskeino, esim.

”Yllä listatut haasteeni (keskittyminen, jumiutuminen, arjen aikataulujen hallinta) ovat johtaneet siihen, että olen jäänyt jälkeen opinnoistani ja koen tarvitsevani konkreettista ja säännöllistä tukea arjen ja opintojen hallinnassa ja opiskelutaitojen vahvistamisessa.

Oma Väylän sisällöt vastaavat näihin tarpeisiin, ja lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen. Kuntoutus on ajankohtainen juuri nyt, koska tavoitteeni on valmistua 1,5 vuoden kuluttua. Vaikka olen muita kurssilaisiani jäljessä, uskon tämän olevan mahdollista oikean tuen avulla.”

Lisää esimerkkejä ja ohjeita oman tilanteen sanoittamiseen löydät Mielenterveyden keskusliiton laatimasta oppaasta: Mielenterveyden häiriön vaikutus toimintakykyyn.

Tarkistuslista B-lausunnon tarkentamiseen

B-lausunnon tai vastaavat tiedot sisältävän lääketieteellisen selvityksen pitää sisältää seuraavat kohdat.

Diagnoosi

• ICD-10-koodi
• Missä, milloin ja mihin perustuen diagnoosi on tehty

Nykytilanne ja hoito

• Mahdolliset rinnakkaishäiriöt tai sairaudet ja kattava kuvaus niiden tilanteesta ja hoidosta
• Kuvaus minkälaista psykoedukaatiota tai neuropsykiatrista ohjausta hakijalle on jo annettu
• Kattava kuvaus nykytilanteesta (työ-, koulutus- ja/tai muu elämäntilanne) ja miten nepsy-oireet vaikeuttavat niissä suoriutumista

Haettava kuntoutus

• Perustelut kuntoutukseen hakemiseen
• Kuntoutuksen hyödyt ja selkeät tavoitteet

Hoitavan tahon/lääkärin yhteystiedot

Lähde: Kelan webinaari (10.11.2025): Oma väylä -kuntoutuksen myöntäminen

Mistä muualta voi hakea tukea, jos Oma Väylä ei ole oikea-aikainen tukimuoto?

Mikäli Oma Väylä kaikesta huolimatta ei toteudu kohdallasi, tutustu muihin tuen muotoihin alueellasi. Näitä voivat tarjota esim.

• Julkisen terveydenhuollon tarjoamat mielenterveys- ja/tai neuropsykiatriset palvelut
• Opiskelijaterveydenhuolto tai työterveys
• Muut Kelan palvelut, kuten Silmu-kurssi (masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö), kuntoutuspsykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus tai ammatillinen kuntoutus
• Neuropsykiatrinen valmennus
• Ratkaisukeskeinen lyhytterapia
• Nuorten työpajat tai etsivä nuorisotyö
• Ohjaamo tai aikuissosiaalityö
• Järjestöjen ja yhdistysten paikalliset tukipalvelut ja vertaistoiminta, kuten Setlementti Tampereen Omavoima, Tampereen Sinuiksi ry, ADHD-liitto ja Autismiliitto, Mieli ry, Sekasin-chat, Nettinuorisotalo Netari

Tarvitsetko apua Oma Väylän hakemusten kanssa?

EMootio toteuttaa Oma Väylä -kuntoutusta Tampereen, Seinäjoen ja Porin alueilla. Voit kysyä meiltä myös hakemiseen liittyvistä asioista ilman sitoutumista meihin palveluntuottajina.

Tampere
Minna Hartonen minna@emootioterapiat.fi

Seinäjoki
Helena Keskinen helena@emootioterapiat.fi

Pori
Jenni Salomaa jenni@emootioterapiat.fi

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Minna Hartonen
minna@emootioterapiat.fi
040 351 3049

Artikkeli Oma Väylä -hakemus hylättiin – mitä nyt? Opas seuraaviin askeliin julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Teemana yhdenvertaisuus ja osallisuus neurokirjon henkilöiden ja ammattilaisten näkökulmista

• Milloin: 12.–13.11. klo 9–15
• Missä: Verkossa, ilmoittaudu mukaan täällä
• Kenelle: Kaikille aiheesta kiinnostuneille neurokirjon henkilöistä ja heidän läheisistään alan ammattilaisiin ja päätöksentekijöihin

Nepsymessut verkossa on kaksipäiväinen, ilmainen verkkotapahtuma. Ajankohtaisista neurokirjon teemoista on keskustelemassa lähes 40 alan huippuammattilaista ja kokemusasiantuntijaa. EMootion puheenvuorojen kuvaukset löydät alta.

Tapahtuman toteutuksesta vastaa Tukena-säätiö. Yhteistyökumppanit Ammattiopisto Luovi, Suomen Setlementtiliitto ja Pirkanmaan Osuuskauppa tukevat tapahtuman järjestämistä sekä mahdollistavat osaltaan tiedon ja kokemuksen jakamisen laajasti ja saavutettavasti.

Tarkan ohjelman ja ilmoittautumisen löydät täältä:

Nepsymessut verkossa 2025

Puheenvuoro: Miten huomioida osallistujien yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet Kelan kuntoutuksissa?

• Milloin: To 13.11. klo 9 alk. alaseminaari 7
• Aihe: Roolipelien hyödyntäminen neurokirjon kuntoutuksessa
• Kuka: EMootion sosionomit Mika Polvisalo & Joona Rontu ja pilottiin osallistunut henkilö

EMootion asiantuntijat Mika ja Joona nostavat esiin omassa puheenvuorossaan käytännön kokemuksia siitä, kuinka vaikuttavaa kuntoutus voi olla, kun tehdään jotain ihan uutta. Oma Väylä -kuntoutuksessa pilotoitu roolipeliryhmä vei välillä jännän äärelle niin osallistujat kuin ohjaajatkin, kuitenkin hyvin positiivisilla tavoilla.

Puheenvuorossa avaamme pilotin vaiheita, haasteita ja tuloksia sekä ohjaajien että osallistuneiden nuorten näkökulmista. Samalla myös ravistelemme hieman ammattilaisia heittäytymään uusien toimintamallien testaamiseen, vaikka ne itselle olisivat yhtä uusia kuin asiakkaillekin, ja välillä vähän jännittäisi.

Roolipeliryhmän toteutuksesta ja osallistujien kokemuksista voit lukea lisää tästä artikkelista:

Roolipeli kuntouttaa nepsynuoria omasta arjesta käsin

Puheenvuoro: Ammattilaisen ymmärryksen ja ajantasaisen tiedon tärkeys terveydenhuollon kohtaamisissa

• Milloin: to 13.11. klo 9 alk. alaseminaari 9
• Aihe: Kohtaamisia autistina terveydenhuollossa
• Kuka: Autismiliiton kokemusasiantuntija Kirsikka Stenlund (@kirjava_kirjo)

EMootionkin tiimissä vaikuttava kokemusasiantuntija Kirsikka avaa puheenvuorossaan neurokirjon henkilöiden osallisuutta terveydenhuollossa.

Monesti terveydenhuollon kohtaamisissa avainasemassa ovat vallitsevat mielikuvat neurokirjon ihmisistä ja aina ne eivät perustu tietoon, vaan niitä voivat värittää vanhat stereotypiat ja mediarepresentaatio. Kun tieto on ajantasaista ja ammattilaisella on ymmärrys neurokirjosta, yhdenvertaiselle ja osallistavalle kohtaamiselle on mahdollisuus.

Esityksessä käsitellään erilaisia kohtaamisia ja neurokirjon ihmisten osallisuutta terveydenhuollossa ja sitä, millainen merkitys sillä on neurokirjon itsensä kannalta ja kuinka näissä kohtaamisissa tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.

Tutustu koko ohjelmaan ja tule linjoille laajentamaan ymmärrystäsi!

Ohjelma & ilmoittautuminen

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Mika Polvisalo
EMootion HR-päällikkö & sosionomi
mika@emootioterapiat.fi
050 536 7175

Artikkeli Nepsymessut verkossa 12.–13.11. – EMootion asiantuntijat mukana ohjelmassa julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

EMootion tiimiin on alusta asti kuulunut joukko koulutettuja ja roolinsa ylpeydellä kantavia terapiaeläimiä.

Pe 5.9.2025 EMootion Satakunnan toimijat avaavat tallien ovet yleisölle, ja kutsuvat sinut tutustumaan eläinavusteisen toiminnan hyötyihin ja käytäntöihin sekä vaikuttavuuteen Oma Väylä -kuntoutuksessa ja LAKU-perhekuntoutuksessa.

Ohjelma

• Avoimet ovet pe 5.9.2025
• Rauman Luontoklinikalla klo 13–16
• Porin Woimahevosen taitotallilla klo 14–17
• Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa
• Omatoiminen rastirata, jossa pääsee tutustumaan eläinavusteiseen toimintaan erilaisista näkökulmista
• Eläinavusteisen toiminnan tietoiskut
• Tutustuminen Oma Väylä & LAKU -kuntoutuksiin
• Ja tietysti tutustumista tallien eläimiin – silittely ja rapsuttelu kannustettua!

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan tällä lomakkeella.

Pori – Woimahevosen taitotalli

Osoite: Sinivuokontie, 29570 Söörmarkku
Katso sijainti kartalta
Esteettömyys: Tila ei valitettavasti ole täysin esteetön – kysy tarkemmat tiedot Sallalta, yhteystiedot alla
Woimahevosen laumaan kuuluu: hevosia, kissoja, kanoja ja kukko

Yhteystiedot:
Salla Forsman
040 023 1407
salla.emootio@gmail.com
Woimahevosen kotisivut

Rauma – Luontoklinikka (tunnetaan myös nimellä Voiluodon terapiahevoset)

Osoite: Hanhistentie 130, 26950 Voiluoto
Katso sijainti kartalta
Esteettömyys: Tila ei valitettavasti ole täysin esteetön – kysy tarkemmat tiedot Jenniltä, yhteystiedot alla
Luontoklinikan laumaan kuuluu: hevosia, kaneja, kissoja, ankkoja sekä lampaita, jos kesälaitumilta jo kotiin ennättävät

Yhteystiedot:
Jenni Salomaa
jenni@emootioterapiat.fi
040 351 3059
Luontoklinikan kotisivut

Eläinten ja ihmisten hyvinvointi kaiken keskiössä

Tapahtuma on osa Eläinavusteisen työ ry:n jäsenyritysten & -yhteisöjen tuottamaa valtakunnallista tapahtumasarjaa. Avoimia ovia järjestetään 5.9.2025 ympäri Suomen erilaisilla tiloilla ja toimipisteissä.

EMootio on yhdistyksen jäsenyrityksenä sitoutunut noudattamaan yhdistyksen eettistä ohjeistusta eläinten hyvään kohteluun. Meillä jokainen tiimiläinen on oman jaksamisensa paras tulkki, ja kaikkien hyvinvoinnista pidetään huoli.

Tapahtuma on avoin kaikille kuntoutuksista tai eläinavusteisuudesta kiinnostuneille, tai niiden parissa työskenteleville.

Tervetuloa oppimaan uutta ja löytämään uusia rapsuttelua rakastavia kavereita!

Tutustu tarkemmin eläinavusteiseen toimintaan & kuntoutuksiin:

EMootion terapiaeläimet

Eläinavusteisuus – eläin auttaa, kun tunteille ei ole sanoja

Oma Väylä -kuntoutus

LAKU-perhekuntoutus

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Jenni Salomaa
Porin toimipisteen tiimivastaava
jenni@emootioterapiat.fi
040 351 3059

Artikkeli Pe 5.9. Eläinavusteisen toiminnan avoimet ovet Porissa ja Raumalla julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Toimintaterapia auttaa, kun arjessa selviytyminen haastaa

EMootion Tampereen toimipisteen palvelut täydentyivät toimintaterapialla.

Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea ja edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia omassa arjessaan ja itselle merkityksellisessä toiminnassa.

Toimintaterapiasta voi olla apua esimerkiksi muuttuneessa elämäntilanteessa tai sairastuessa, tai kun nepsy-oireet haastavat arjessa jaksamista.

Tarjoamme aikuisten toimintaterapiapalveluja Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluseteli-asiakkaille kesäkuusta 2025 alkaen.

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Minna Hartonen
Toimintaterapeutti
minna@emootioterapiat.fi

Artikkeli Toimintaterapia Tampereen palveluvalikoimaan julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Lemmikit ovat tärkeä osa nuorisopsykiatri Lauran arkea.

Nuorisopsykiatria & ADHD-tutkimukset varattavissa Porin toimipisteessä

EMootion Porin toimipisteen palveluvalikoima laajenee maaliskuussa 2025, kun nuorisopsykiatri Laura Linkosalon vastaanotto alkaa Satakunnassa.

Nuorisopsykiatria tarjoaa lääketieteellistä apua nuorten mielenterveyden haasteisiin. Lääkäri tekee diagnostiikkaa, kirjoittaa lausuntoja, organisoi hoitoa ja arvioi mahdollisen lääkityksen tarvetta.

Nuorisopsykiatrimme toteuttaa myös nuorten ADHD-tutkimuksia sekä autismikirjon kartoituksia.

Ja monialaisen tiimin, palveluvalikoiman ja verkoston avulla voimme olla tukena koko matkan kohti valoisampaa huomista.

Ajanvaraus

Ensitapaaminen on aina tunnin (60 min) mittainen, ja sen aikana suunnitellaan yhdessä myös jatkokäyntien tarve & aikataulutus.

Varaa aika täältä:
Ajanvarauskalenteri

Tutustu palveluihin & Lauraan seuraavista linkeistä:

 

• • Nuorisopsykiatrin palvelut (13–29 v.)

• • Nuorten ADHD-tutkimus (13–25 v.)

• • Nuorisopsykiatri Laura Linkosalo

• • Kaikki Porin palvelut

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Emmi Lönnqvist
Toimitusjohtaja
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270

Artikkeli Nuorisopsykiatrin palvelut Porissa julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.

Nuorisopsykiatria & ADHD-tutkimukset varattavissa Seinäjoen toimipisteessä

EMootion Seinäjoen toimipisteen palveluvalikoima laajenee helmikuun 2025 alusta, kun nuorisopsykiatri Laura Linkosalon hyppää mukaan myös Seinäjoen tiimiin.

Nuorisopsykiatria tarjoaa lääketieteellistä apua nuorten mielenterveyden haasteisiin. Lääkäri tekee diagnostiikkaa, kirjoittaa lausuntoja, organisoi hoitoa ja arvioi mahdollisen lääkityksen tarvetta.

Nuorisopsykiatrimme toteuttaa myös nuorten ADHD-tutkimuksia sekä autismikirjon kartoituksia.

Ja monialaisen tiimin, palveluvalikoiman ja verkoston avulla voimme olla tukena koko matkan kohti valoisampaa huomista.

Ajanvaraus

Ensitapaaminen on aina tunnin (60 min) mittainen, ja sen aikana suunnitellaan yhdessä myös jatkokäyntien tarve & aikataulutus.

Varaa aika täältä:
Ajanvarauskalenteri

Tutustu palveluihin, ajanvarauskäytänteisiin & Lauraan seuraavista linkeistä:

• Nuorisopsykiatrin palvelut (13–29 v.)
• Nuorten ADHD-tutkimus (13–25 v.)
• Nuorisopsykiatri Laura Linkosalo
• Kaikki Seinäjoen palvelut

Yhteystiedot

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä niin jutellaan.

Emmi Lönnqvist
Toimitusjohtaja
emmi@emootioterapiat.fi
045 325 8270

Artikkeli Nuorisopsykiatrin palvelut nyt myös Seinäjoella julkaistiin ensimmäisen kerran Terapiapalvelut EMootio Oy.